Näytetään tekstit, joissa on tunniste tylsyys. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste tylsyys. Näytä kaikki tekstit

lauantai 20. helmikuuta 2010

love's a battlefield

Tänään tein suursiivouksen huoneessani, vaikka mun huonehan ei kovin suurta siivousta koskaan tarvitsekaan, kuten kaikki jotka mut tuntevat tietävät... Nimitän sitä kuitenkin suursiivoukseksi, kun imuroin sängyn alta ja hyllyn takaa, sekä pyyhin kaikki mahdolliset pölyt. Loppupäivän olenkin sitten lojunut sängyssä tv:n parissa (House, C.S.I. New York, 13 ja risat, Bridget Jones - Elämä jatkuu). Tein myös lihapullia ja söin niitä. Nyt ajattelin täytellä tällaisen monessa blogissa kiertäneen haasteen, koska vanhojen kuvien katseleminen on aina jees.

A picture that makes your heart smile.

Varmaan ensimmäinen kunnon yhteiskuva musta ja Sannasta. Tää on niin kiva.

A picture that describes how you'd like to spend every day.

Kesäinen Tampere + Sanna = heaven. ♥

A picture of how you'd like the world to see you.

En osaa selittää tätä sen tarkemmin, tämä nyt vain sattui sopimaan tähän.

A picture of you very drunk.

Koska mä olen onnistunut välttelemään kameraa aina, kun olen ollut jonkinlaisessa humalatilassa, niin laitan tämän kuvan, koska tämä on niin loistava. Vappu ysiluokalla, meillä oli pissispäivä.

A picture of you with someone you love.

Do I need to say more? ♥

A picture of you that you had no idea was being taken.

Nerphian promokuvauksista. Mä en tosiaankaan tiedä mitä tässä kuvassa tapahtuu.

A picture of you when you were anything but happy.

Vuosi 2006. Join jotain pahaa...

A picture of a time in your life that's over, and you couldn't be more thankful that it is.

Yläaste + superangsti + hevariaika. Nuo muut tyypit kuvassa on kyllä kivoja.

A picture of a time in your life that's over, but you wish it wasn't.

Tähän juttuun oli pakko laittaa kaksi. Ensimmäinen on meidän ihana Nerphia. Soittaminen oli niin kivaa.

Ja toinen on tämä. Minä + Anni + Konsta + Rio = ♥. Ikävä.

A picture of you showing of new haircut/color.

Vuosi 2006. Näytin oudolta.

A picture of a time when everything was changing.

Ysiluokan päättäripäivä.

The most recent picture of you.

Musta nyt ei ole uudempia kuvia kuin nämä penkkarikuvat, joten ei ollut vaihtoehtoja.

A picture of a night you regret.

31.12.2006. Traumaattinen uusivuosi. :---D

A picture of you making a goofy face at the camera.

En löytänyt mitään tarpeeksi hassua, joten pummelo it is!

A picture of you in one of your favourite outfits.


Mulla ei ole valitettavasti aivotoimintaa tämän parempaan postaukseen. Palaillaan, kun mulla on oikeasti jotain asiaa.

lauantai 6. helmikuuta 2010

understanding, compassion, acceptance

Koska mulla on hieman tylsää, ja yritän vältellä ruotsin lukemista, niin ajattelin heittää aivot hetkeksi narikkaan ja hypettää muutamaa ihanaa asiaa, mitä haluaisin.


"Understanding. Compassion. Acceptance. This three circle Erase Hate pendant is a stunning piece featuring words that we should all live by.
100% of the net proceeds go to the Matthew Shepard Foundation to support diversity programs in education and to help youth organizations establish environments where young people can feel safe and be themselves."

Todella kaunis koru, jossa on sanomaa. Just for me! Ja kaikenlisäksi kaikki tuotot korun hinnasta menevät Matthew Shepard Foundationille. Korun hinta on 74,95e, ehkä hieman suuri summa mun budjetilleni, mutta säästäminen on jo käynnissä. 8D (Suosittelen muutenkin loveandpride.comissa shoppailua, kaikista koruista menee jonkin verran rahaa eri säätiöille.)


Tämä kuuluukin sitten niihin asioihin, mitä en tule luultavastikaan saamaan, mutta ainahan voi haaveilla. Varsinkin, kun olen aivan mahdoton koroillakävelijä. Silmänruokaa nuo kuitenkin ovat. Vivienne Westwoodin Lady Dragon BOW -kengät olisivat mulle suhteellisen täydelliset. Kengistä on kuitenkin korotonkin versio, joten jos joskus päälleni sataa rahaa, ne päätyisivät ostoskoriini välittömästi. Näiden korollisten versioiden hinta on kuitenkin 185 Australian dollaria, eli n. 117 euroa. Ja nämähän löysin siis australialaiselta sivustolta etsiessäni niitä kenkiä, joissa on tuon rusetin tilalla sydän. Niitä ei tunnu olevan myynnissä enää suunnilleen missään.


Tämän korun löysin etsy.comista ja sydämeni suli sille heti. Se on käsintehty ja oi niin kaunis. Suosittelen tsekkaamaan tuon saman tekijän muutkin korut, aivan ihania. (Tekijällä on myös söpö blogi.)
"This bear pendant is made by me using no moldes whatsoever with hand drawn faux fur texture.
Inspired in bears because I love nature, the smell of the forest and the sounds that nature makes."
Hinta on 45 dollaria, eli n. 33 euroa. Niitä oli varastossa enää yksi, ja mulla ei ole todellakaan rahaa tällä hetkellä, joten nyyh, hyvästi ihana koru. ;___;


Tämän kuvan kaikki varmasti tuntevat. Se on tietenkin Andy Warholin One Hundred Cans, vuodelta 1962. Itse olen siis tästä teoksesta tehdyn 66 x 91 cm printin perässä. Art.comissa se maksaisi 27,50e, joten hintakaan ei olisi kovin suolainen. Mutta kuten olen aiemminkin todennut, mun rahavarani ovat niin minimaaliset, että joudun luultavasti tuostakin vain haaveilemaan. Aina on olevinaan jotain tärkeämpääkin ostettavaa. Duh.

Tämän haaveilutuokion jälkeen voinkin ehkä vähän paremmalla mielellä painua lukemaan ruotsia. Miksei tieto ikinä ui päähäni yön aikana...

ps. kuvat linkatuilta sivustoilta

tiistai 24. marraskuuta 2009

yhdeksäskymmenes

Yhdeksäskymmenes postaus! Hui, kuinka aika rientääkin. Tajusin juuri myös, että blogini täyttää pian vuoden. Whiii. 8)

Kipeydessä on se hyvä puoli, että voi tehdä kaikenlaista (esim. datata, jos vaan pysyy tolpillaan..), tarvitsematta ajatella muita asioita. Ei se minulta kuitenkaan luonnistu, mutta ajatuksena kaunis. Tänään olen mm.:
- Stressannut sitä, etten pääse tekemään huomenna psykologian koetta
- Yskinyt suunnilleen kaiken pihalle kurkustani, niistänyt, ja mittaillut kuumetta tasaisin väliajoin
- Pelannut Farmvilleä
- Lukenut muotilehtiä
- Lukenut blogeja
- Tehnyt erilaisia galluppeja ja testejä
- Lukenut ficcejä pitkästä aikaa
- Nähnyt Sannan pikaisesti
- Lojunut sängyssä pystymättä kuitenkaan nukkumaan
- Puhunut ihmisille puhelimessa
- Katsonut BB Extran, Salkkarit ja ANTM:n
- Katsonut Aliaksia DVD:iltä
- Katsonut Mean Girlsin
- Pyörinyt ympäriinsä ihan kuumehoureisena
- Selaillut monia nettikauppoja
- Syönyt särkylääkkeitä
- Ottanut mansikanmakuista yskänlääkettä (hyi)
- Miettinyt moneen kertaan, pitäisikö vain mennä nukkumaan

Pöllin Nooran blogista tällaisen pikkuisen jutun:
12 asiaa joista pidän:
- Sanna
- Ystävät
- Blogit
- Coca Cola
- Joulu
- Aamut, kun saa nukkua pitkään
- Englannin kieli
- Ulkomaat
- Se, kun kääntää tyynyn toisinpäin ja se toinen puoli on viileä
- Nettishoppailu
- Se, kun on rahaa
- Se, kun saa otettua hyvän kuvan yrittämättä

11 elokuvaa joista pidän:
- The Crow
- Moulin Rouge
- Brokeback Mountain
- A Clockwork Orange
- Grease
- Pokémon-elokuvat! ♥
- Mean Girls (Jotain ihan loistavuutta!)
- Chicago
- Inglourious Basterds
- The Perfect Man (Ihana Hilary Duff-teinileffa. Hilarylla on leffassa tosi kivoja vaatteita, se on yksi suuri syy siihen, miksi leffasta pidän! 8-D)
- Saw I (Jatko-osat on valitettavasti toinen toistaan huonompia.)

10 kaupunkia joissa olen käynyt:
(En nyt tiedä, lasketaanko sellaisia kaupunkeja, joiden maan kamaralle olen astunut tasan lentokoneen vaihdon muodossa, mutta päätän nyt, että lasketaan, koska muuten listasta tulisi kovin tylsä luettelo Suomen kaupunkeja.)
- Birmingham (Alabama, USA)
- Chicago (lentsikkavaihdossa)
- Washington D.C. (Lentsikkavaihdossa. Vietettiin kyllä tuolla seitsemisen tuntia, joten tuo nyt ainakin lasketaan!)
- Frankfurt (lentsikkavaihdossa tämäkin)
- Tukholma
- Tallinna
- TAMPERE!
- Joensuu
- Helsinki
- Kuopio
(Lopussa luettelin sitten noita Suomen kivoimpia kaupunkeja, missä on tullut vietettyä enemmän tai vähemmän aikaa. Köyhää.)

9 fyysistä asiaa itsestäni:
- Olen 165cm pitkä
- Minulla on siniharmaat silmät
- Luonnollinen hiusvärini on blondi
- Olen oikein sopivan pullukka 8)
- Sormeni saa väännettyä mitä kummallisimpiin suuntiin
- Minulla on suhteellisen hyvä iho
- Minulla on kamalat kulmakarvat
- Minun tukkani ja kynteni kasvavat todella nopeasti
- Minulla on alahuulessa reikä 8-D

8 suosikkiruokaa:
- Äidin tekemä makaronilaatikko omnomnom
- Mummon tekemä tiikerikakku
- Kinder Maxi -suklaapatukat......
- Kreikkalainen salaatti + krutongit ♥
- Kiinalainen ruoka (varsinkin currykana, omnomnom)
- Mustikkapiirakka ja vaniljakastike
- Sannan tekemät suklaakeksit ♥

7 ammattia joita arvostan:
- Siivooja (Ittellä ei olisi kanttia tuohon työhön, siksi arvostan ammattia kovasti! Millainen tämä maailma olisikaan, jos ei olisi siivoojia? ;o)
- Toimittaja
- Kauppojen kassoilla istuvat henkilöt, jotka jaksavat aina vain hymyillä
- Kaikki vapaaehtoistyöntekijät
- Pakkohan tähän on sanoa tämä perus: lääkäri. Onhan lääkärit tärkeitä.
- Kirjailija
- Sosiaalityöntekijä

6 asiaa, jotka ärsyttävät minua:
- Ihmiset, jotka esittävät olevansa muuta, kuin ovat
- Se, jos mut herätetään jollain kamalalla tavalla liian aikaisin
- Ihmiset, jotka luulevat olevansa parempia, kuin toiset
- Rowan Atkinson
- Huonot paskahuumoria sisältävät komediat
- Tuo aivan helvetin ärsyttävä ("MMM IHANAN PEHMEÄÄ EI RASVAA EI LISÄTTYÄ SOKERIA MMMM") Vitalinea-mainos! Siis oikeasti, kuka idiootti tuonkin mainoksen on kehittänyt? Sanokaa, etten ole ainoa, jonka tuo mainos saa kihisemään kiukusta...

5 asiaa joita kosketan päivittäin:
- Varmaan ihan minä ihte
- Hammasharja
- WC-pöntön huuhtomispimpula
- Vaatekaapin kahva
- Kännykkä

4 tv-sarjaa joista pidän:
- L-koodi
- Skins
- House M.D.
- Alias

3 asiaa joihin pukeudun päivittäin:
- Alusvaatteet
- Yöpaita
- Kaulahuivi

2 julkkista joihin olen ollut ihastunut:
- Grace Khold
- Kurt Cobain

1 asia jonka haluan kaikkien tietävän minusta:
- Öö. Tykkään hirveästi tutustua uusiin ihmisiin ja uusiin kulttuureihin ja sellassiin!

Nyt voisin ihan vakavissani alkaa pohtia sitä nukkumaanmenoa. Tuskin siitä kuitenkaan mitään tulee, kun yskin niin tuhottomasti. Huoh. Lähettäkää jotain parantavia voimia tännepäin, jooko. 8-)

Seuraa blogiani Bloglovinin avulla

perjantai 31. heinäkuuta 2009

i killed my pencil mrs. simpson

Ajatusten selvittämiseksi ne täytyy kirjoittaa ylös.

- Englannin kirjoitukset, kuuntelu 8.9. ja kirjallinen 16.9.
- Autokoulun ensimmäinen teoriatunti 3.8. kello 16:15.
- Opintotukea ei tule elokuussa - perkele - joten en saisi ostella mitään, mutta silti ostoslistalla ovat:
The Sims 3 (jonka tilasin juuri NetAnttilasta osamaksulla)
Ensimmäisen jakson koulukirjat (onneksi niitä on vain kolme, kun yksi on jo ostettu)
Kuivashampoo (sais jotain järkeä tähänkin lyttytukkaan)
Se Täydellinen Kurtcobainflanellipaitahirvitys on edelleen löytämättä
Uudet housut
Hiusväri
L-koodin nelos- ja vitoskausi, edelleen
- Rahanmenoa tietää myös se, kun Nora palaa Irlannista, jos se siis on ostanut mulle jotain. Olen myös kyseiselle henkilölle velkaa varmaan kuusikymppiä.

Duh.

Olin tässä pari viikkoa poissa kotoa, ensin lomailtiin perheen kanssa Katinkullassa Vuokatissa, ja sitten menin moikkaamaan isovanhempia Joensuuhun.
Että sellaista.

Ei taida olla kykenevyyttä mihinkään muuhun, kuin sängyllä ajatuksetta lojumiseen. Sinne siis.

maanantai 13. heinäkuuta 2009

in your head they are fighting

Mun elämäni on ollut aika simspitoista lähipäivinä. Vaikka olenhan mä olevinaan tehnyt kaikenlaista. Tässä viime päivityksen jälkeen olen käynyt äidin kanssa kirppiksellä ja löytänyt muutaman kivan paidan, pistänyt huoneeni seinät täysin uusiksi (+ vaihtanut muutamia huonekaluja), käynyt Tammerfesteillä ja tehnyt mansikkapiirakkaa.

On hyvin kirjoituskyvytön olo nyt, on sellainen fiilis, että pitäisi tehdä vaikka mitä, esim. lukea niihin perkeleen ylppäreihin. Ei siinä mitään, englanti nyt on suhteellisen helppoa, mutta mun pitäisi ihan tosissaan saada siitä joku varteenotettava arvosana, kun se on ainoa aine, missä mulla on hyvään arvosanaan edes mahdollisuuksia. Plääh. Screw you kirjoitukset. Miksi menin lukioon?

Onneksi lähdetään perheen kanssa viikon päästä Katinkultaan Vuokattiin viikoksi, ja sen jälkeen matkustan vielä Joensuuhun mummolaan. Kiva ajatuksena vain, että pitäisi tosissaan varmaan raahata nuo oppikirjat messiin reissuille. Ah, mikä kesäloma.

Kuten aikaisemmin mainitsinkin, tein tänään mansikkapiirakan. Se on ensimmäinen edes leipomuksen tapainen yläasteen jälkeen. Namnam. Edes jotain hyvää tässäkin päivässä. ♥

Image and video hosting by TinyPic

Mun ja äidin kirppispäivänä 8.7. näytin tältä (uusi tunika pääsi heti käyttöön jei):
Image and video hosting by TinyPic

Noiden lisäksi mulla oli kamerassa vielä kuvia Tammerfesteiltä, mutta rakkaan kamerani ansioista ne ovat enemmän tai vähemmän tärähtäneitä. Ja sää oli mitä mainioin, ripotti vettä ja oli kylmä. Ei siinä mitään, sade on ihan jees, mutta ei välttämättä silloin, jos siellä joutuu olemaan pidemmänkin aikaa. Onneksi saatiin kyyti takaisin Riihimäelle. Käytämme julmasti hyväksemme muusikkoja.

Ei nyt oikein tämä kirjoitus suju. The Sims 2 = lobotomia.

Sanokaa mulle jotain kivaa.

keskiviikko 1. heinäkuuta 2009

we're going nowhere fast

Mikä onkaan parempi tapa viettää kesäpäivä, kuin siivota hulluna? Olen pyörinyt täällä kolmesta lähtien ties minkä mopin ja imurin ja vesiämpärien ja mattojen kanssa ympäriinsä. Tuuletin kaiken maailman petivaatteitakin ja pesin äidin kanssa kilpikonnan akvaarioita pihalla. Nyt on kuitenkin jo päässyt rauhoittumaan. Kuuntelen angstista emomusiikkia (Drop Dead, Gorgeous ♥) ja mussutan muffinsseja, joten nyt on ihan kivaa. Lenkitin koiraakin, ja se meinasi läkähtyä kuumuuteen. Varsinkin, kun se innostui leikkimään naapurin yliaktiivisen pentukoiran kanssa..

Loppuviikoksi on taas mukavasti tekemistä, huomenna näen taas Tiinaa, ylihuomenna Sannaa, lauantaina menen tapaamaan nettikaveriani Jennaa Tampereelle, ja sunnuntaina näen Noran. Alkaakin olla jo ikävä kavereita. En ole nähnyt Pilviä kesäkuun kolmannen jälkeen, kun se ruojake lähti johonkin englantileirille Karjaalle. Miran ja Anninkin näkemisestä on kulunut jo hetki, ja niin myös Noran. Puhumattakaan sitten esim. Jennan, jonka näin viimeksi hyvin pikaisesti viime kesänä. Yhyy. Näin Sannan viimeksi tänään, ja ikävöin sitäkin jo nyt melkein kyynelehtien. Ehkä tää tästä nyt kumminkin. 8-D Pitää alkaa tehdä jotain hauskaa. Nää muffinssit on kyllä aivan tarpeeksi hauskoja.

Tekisi ihan kamalasti mieli lukea jotain. Kolusin Suomalaisen kirjakaupan alet läpi, eikä löytynyt mitään kivaa. En jaksanut raahata itseäni kirjastoon, ja tässä sitä nyt ollaan, hyllyssä vain kirjoja, jotka olen kaikki lukenut vähintään kolme kertaa. Olisi tuo Breaking Dawn tuolla edelleen keskeneräisenä, mutta tarvitsisin aika paljon jaksamista, että jaksaisin lukea Jacobin näkökulmasta. Katsotaan onnistuuko se vielä tämän vuoden puolella. Ja Bellakin on jo niin tyhmä, että ei voi muuta kuin huokaista.

Ehkä vain jatkan näiden muffinssien parissa.

sunnuntai 28. kesäkuuta 2009

np. nirvana - come as you are

Tänään olenkin pötkötellyt koko päivän sisätiloissa tuon kurjan sään vuoksi, mutta olenkin oikeastaan ollut vähän sen tarpeessa, että voi lojua sängyssä meikkaamatta ja laittamatta hiuksia. Nukuin aika lahjakkaasti varttia yli yhteen ja olen käynyt ulkona vain sen verran, että käytin koiran lenkillä ja hain ruokaa Eväspysäkiltä. Sanna tuli "käymään" töidensä jälkeen joskus ennen seitsemää, ja lähti tuossa puoli kahdentoista aikoihin.. Pitäisi käydä ehkä nukkumaan, kun huomenna (tai oikeastaan tänään, onhan kello jo yksi) olisi vaikka mitä tekemistä taas.
Eilen kävin siis Riihimäkirockissa, mikä on kyllä mun mielestäni suhteellisen vammainen festari. En osaa pitää sitä kunnollisena, kun se pidetään täällä käpykylässä. 8--D Mutta ihan hyviä esiintyjiä siellä oli. Bloodpit meni perumaan esiintymisensä viime hetkellä, mutta muuten oli ihan kivaa. Katsottiin Uniklubi ja Apulanta, sekä melkein koko Klamydia. Vilkuiltiin jostain sivusta ehkä koomisimman bändin RA:n esiintymistä, ja nähtiin pieniä pätkiä Irinasta. Kuunneltiin Phoenix Effectiä kauempaa ja katseltiin vähän aikaa Clarkkentiä, mikä oli oikeastaan ihan hyvä. Sain katsella sekopäisen äitini riehumista ja altistin itseni auringonpistokselle saamatta kuitenkaan sitä. Kaikki kuvat on Sannan kamerassa, joten tarvitsee odotella niitä, ennen kuin voin niitä lisäillä tänne. Alueelle ei saanut viedä järjestelmäkameraa, joten itselläkin roikkui käsipuolessa vanha Canon Ixukseni, jolla en kuitenkaan loppujenlopuksi kuvannut suunnilleen yhtään.

Olenko mä jotenkin tunteeton, kun Michael Jacksonin kuolema ei liikuta mua ollenkaan? Itken ja suren kuitenkin silloin, kun joku kuolee jossakin tv-sarjassa. Esim. Danan kuolema L-koodissa sai mut kyynelehtimään kuin vesiputous, ja mikä vielä fiksumpaa, surin, itkin ja angstasin monenmonta viikkoa, kun katsoin Death Notea ja L kuoli. Suurinpiirtein kaikki, jotka ovat katsoneet sitä, ovat tienneet etukäteen, että se tulee kuolemaan, mutta mä en tiennyt. En voinut uskoa sitä ja järkytyin hyvin pahasti. Ja ei tietenkään saa unohtaa Harry Pottereissa tapahtuvia kuolemia, Sirius oli tietenkin suurta surua aiheuttava, mutta Remuksen kuolema viimeisessä kirjassa sai mut melkein vihan partaalle; mun lempihahmoni kuolema sivuutettiin noin vain! Sellainen ei ole oikeutta.
Kyllä mä silloin olin surullinen, kun Heath Ledger kuoli, mutta sekin oli kuitenkin vaikuttanut mun elämääni Brokeback Mountainin kautta. Aloin muuten pillittää elokuvateatterissa senkin aikana, kun Jack kuoli. No, ehkä se on ihan normaalia, en jaksa pohtia sitä sen enempää.

Ihmismieli on kumma asia.

sunnuntai 5. huhtikuuta 2009

blah

Jee, taas yksi sellainen päivä, kun en ole tehnyt kerrassaan mitään. Olen lojunut sängyssä löhöilyverkkareissa läppäri mahani päällä katsellen samalla toisella silmällä Simpsoneita. Tällä hetkellä tosin telkkarissa pyörii Mean Girls. Ehkä parhain leffa sellaiseen mielentilaan, kun tuntuu siltä, että olisi juuri teetetty lobotomia.


Ja tältä näyttää lobotomia-minä. Eli oikeastaan minä aina. Mitä vittua-ilme kuuluu naamalle. Ei jestas kun osaankin näyttää räjähtäneeltä. Pitäisiköhän käydä ostamassa naamari.

Uargh, nyt pitäisi olla ihanan vapaa olo, kun ei tarvitse ajatella koulujuttuja, mutta päinvastoin. Tuntuu enemmänkin vaan siltä, että moi olen yksin, näytän muumien möröltä ja lojun sängyn pohjalla kietoutuneena Bamse-lakanoihin pää- ja mahasärkyisenä särkylääkepaketin ja vissyvesilasin kanssa.

Pitäisi varmaan siivota vaatekaappi.

Ainiin, mun ensimmäinen lähettämäni postcrossing-kortti saapui tänään lähettäjälleen Saksaan! On tänään siis tapahtunut jotain kivaa.

maanantai 16. maaliskuuta 2009

nrghhh

Kulta pääsi tänään inssistä läpi ja käytiin sitten sen kanssa kiesaamassa ympäri Riihimäkeä. Oli kivaa. Se vain toki muistutti mua sitten vain enemmän siitä, että satun itse täyttämään kahdeksantoista joskus päälle viiden kuukauden päästä, mikä ei ole kovin piristävä ajatus. Ei siinä sinänsä mitään, mutta se ajokortti olisi ihan kiva. Voisinhan mä autokouluun jo mennä, mutta siinäkään vielä minkään sortin järkeä ole.

Tajusin vasta tänään, että mä olen hakenut tasan kolmeen eri kesätyöpaikkaan. Saamatonta, eh? Mutta Riihimäki nyt on valitettavasti niin suurcity, ettei täältä löydy enää paikkoja, mistä voisi työpaikan saada. Varsinkaan kun olen alaikäinen/en omista hygienia- tai anniskelupassia. Doesn't really work.

Mmh, miksen saa koulujuttujakaan aikaseksi. Kerkesin jo toivoa jossain vaiheessa, että pääsen tämän jakson molemmat matikankurssit läpi, ettei seuraavaa kurssia enää tarvitse edes murehtia. Mutta ei, vaikka pääsisinkin toisesta läpi, niin silti mulla on etenemiseste ja uusin noita kursseja vielä kahden vuoden päästä.
Niiden lisäksi vielä nuo historiat menevät täysin yli ymmärryksen. Melkein jaksoin jopa kiinnostua Suomen talvisodasta, mutta sitten sekin kiinnostus nuupahti aika nopeasti. Ja esitelmä UKK:sta ei oikein edisty. Eikä myöskään tuo Barack Obama -juttu, tai mikälie. Se pitää palauttaa ensi viikolla, enkä ole edes valinnut aihetta vielä.
Voi kuinka kuulostankaan saamattomalta.

No, sanon tähän vain, että vitut, mä menen nukkumaan. (Okei, en mä nyt vielä mitään unta saa, mutta leikitään, että täytyy käydä nukkumaan, että voin luistaa kaikista tehtävistä asioista. Ja pitäähän mun huomenna herätä kuudelta.)

perjantai 13. maaliskuuta 2009

just eat your head

Tuntuupa siltä, että on ollut kovin aikaansaamaton viikko. Onnistuin mä sentään läpäisemään biologian kakkoskurssin uusintakokeen, mutta siihen se sitten jäikin. Miksi mun tarvitsee osata näppäillä laskimeen jotain helvetin monimutkaisia väännelmiä joista ei kumminkaan ole hyötyä? Eikö ne voisi opettaa matikassa mitään yhtään järkevämpää ja tärkeämpää? Matikan tunti menikin sitten lähinnä kaikkeen muuhun kuin frekvensseihin.

(Click isommaksi.)

Että näin käy joskus.. Ehkä köyhintä koskaan?
Ulkona on taas kiva ilma ja olisin halunnut niin paljon kuvaamaan kun paistoi vielä aurinko. Ei ollut kumminkaan mitään mitä kuvata, joten juoksin takapihan ja etupihan väliä ja kuvasin kaikkea hyvin turhaa.


Ai miten niin sen näkee, ettei ole mitään tekemistä? Vaikka oikeastaan olisikin. Kekkosesta pitäisi kirjoittaa tiivistelmä esitelmää varten, ja kai sitä pitäisi myös etsiä jotain uutisia toista historian tutkielmaa varten, mutta ei nyt oikein inspaa. Huoh.

Tämä teksti on niin kuivaa, etten edes yritä jatkaa. Tehkää jotain sille kun olen niin tylsä.

keskiviikko 14. tammikuuta 2009

keskiviikot my ass

Miksen jaksa raahautua koneelle kouluviikolla, vaikka olisi olevinaan aikaakin. Tai ei oikeastaan olisi, kun pitäisi tehdä niitä läksyjä, mutta tällä hetkellä olen päästänyt kyllä kaiken niin rappiolle kuin on mahdollista. Kipeilyni takia rästiin jääneet tehtävät ovat jääneet keikkumaan johonkin aivojen takalaidalle kuluen pois pikkuhiljaa. En ole lukenut mitään, olen aivan pihalla kaikesta, pitäisi tehdä biologiaan kaksi palautettavaa tehtävää, maantiedon viikkotehtävä, pitäisi vääntää se Afrikan kartta (Jonka testi oli tänään.. Kyllä, olen ahkera lukiolainen.), englantiin pitäisi tehdä ihanasta homokyselystämme joku tulosten tarkastelujuttu (Onneksi saatiin armonaikaa maanantaihin, kun Nora on ollut pitkään kipeänä), ruotsin sanakokeet odottelee edessä ja musiikkiin pitäisi kirjoittaa punk-musiikista joku tiivistelmä. Näin käy kun ei tee mitään. Olen hyvä varoittava esimerkki.

Läksyjen teon sijaan olen onnistunut riutumaan kaiken koulunjälkeisen ajan sängynpohjalla järkyttävissä kuukautiskivuissa, ja olen onnistunut käyttämään tuhottoman paljon aikaa kaikkeen pieneen ja epätärkeään.



Joo, eilisen aikana sain myös tuhlattua kaiken käteisen rahani. Kävin ehkä mielenkiintoisimmalla kauppareissulla isäpuolen ja pikkuveljen kanssa (joo ei siitä sen enempää) ja tuhlasin sitten rahani uuteen Company-lehteen ja Pelaaja-lehteen. Ostin myös Aliaksen kakkoskauden, kun ne olivat alennuksessa, nyt puuttuu enää neloskausi. Nuo aurinkolasit ostin kirpparilta kahdella eurolla ja tuon Oriflamen Aloe Vera-kasvovoiteen sain isäpuolen äidiltä. Se tuo aina uuden Oriflamen kuvaston mukanaan kun tulee käymään ja sitten sinne voi lämäillä tilaustoivomuksia, jotka yleensä täyttyvät jopa kaikki. Paitsi yleensä en kyllä ole kamalan ahne toiveideni kanssa. Eilen sitten pistin tilaukseen uuden luomivärin ja ripsivärin.

Voi ah, kun nuo koulukirjat tuijottavat hiillostavasti tuolta lattialta. Onneksi huomenna on vaan kahden tunnin koulupäivä (englantia, hyppytunti ja musiikkia) ja sen jälkeen Sanna tulee meille. Edes jotain odotettavaa tässäkin viikossa. Paitsi pääsen mä lauantaina shoppaamaan äidin kanssa, oh joy. Mutta alkaa loppua housut kesken, pakko käydä kaivamassa sellaiset jostain kaupasta. Ihanaa, kun normaalit anorektikkohousut ei mahdu mulle, ja ne on aina pakko kaivaa jostain aivan perseestä. Lovely.

Täytyisi varmaan alkaa katsoa tuon mantsan viikkotehtävän aineistoa. Voi HUOH.

PS: Vitsit kun pikkuveli on ihana, se eilen sanoi mulle, että: "Sä muutut varmaan kohta pissikseks.", olin siihen vähän että öö okei. Sitten se selitti sen niin, että mulla on kuulemma nykyään niin paljon vaaleanpunaisia juttuja, ja että olen kuulemma nolo. Vastasin siihen sitten, että ainahan mä olen ollut nolo. Sitten se siihen kauniisti mulle töksäytti että: "Niin oot, mutta nyt se näkyy susta myös ulospäin!" Kiitos velikulta, kiitos.

tiistai 6. tammikuuta 2009

meikkejämeikkejä

Ihan kuin kello ei olisi jo ihan sikana ja pitäisi pienten Caroliinojen olla unten mailla. Varsinkin, kun olisi olevinaan pitänyt palautella unirytmiä, mutta ei siitä mitään tule.. Saan itseni tänään nukkumaan luultavimminkin taas joskus kolmen aikaan. Säälin oikeasti kultaani Sannaa, joka joutuu menemään tämän vuorokauden puolella töihin. Kamalaa. Viimeinen lomapäivä vielä, nyyh. Odotan jo innolla keskiviikkoaamua, kun olen käynyt nukkumaan kolmelta ja herätys olisi ennen seitsemää. Ja vielä vanhojentanssitunti ensimmäisenä, hypin riemusta! Ja seuraavaan lomaan on liian pitkä aika. Murr.

Minkä takia yleensä tähän aikaan yöstä olen pirteimmilläni ja eniten inspiroitunut tekemään kaikkea? Innostuin taas kuvaamaan ja täyttelin kuvaamiini asioihin liittyen tällaisen haasteen jonka pöllin taas jostakin blogista. Ja olevinaan mulla on elämä.

Milloin aloitit meikkaamisen?
- Hmm, taisi olla joskus seiskaluokan loppupuolella kun aloin vakituisesti meikkaamaan (=suhrin naamaani ripsiväriä), mutta tulihan sitä jo aikaisemmin meikattua joihinkin juhliin ja luokkakuviin ja sellaisiin. Aivan kunnolla sitten aloin meikkaamaan joskus kasiluokalla, jolloin jopa tutustuin juttuun nimeltä pohjameikki. Loppujenlopuksi laiskuuttani se pohjameikki olikin vain puuteria.

Suurin kauneusmokasi?

- No varmaan ne kutosluokan "näytän olevinaan tosi vanhalta", kun meikkasin luokkakuvaan kilon ripsiväriä ja ihqua huulikiiltoa (Anytimen meikit oli kova sana, muuta merkkiä en käyttänytkään.). Pahempi moka on kuitenkin ehkä se, kun joskus kasiluokan lopussa, vai olikohan jopa ysiluokan alussa, tai siinä välissä tykkäsin hieman ylikäyttää kajalia ja rajaukset olivat yleensä aivan järkyttävät. Onneksi opin kuitenkin suht nopeasti käyttämään kajalkynää oikein, vaikkeivät meikkini ole nykyäänkään kamalan hehkeät.

Kuvaile arkimeikkiäsi:
- Puuteria, kajalia tai eyelineriä, ripsiväriä, kulmakynää ja huulirasvaa (jos sitä nyt lasketaan meikiksi). Joskus myös luomiväriä. Monipuolista.

Suosikkimeikkimerkkisi?
- Hmm. No tykkään Nivea Beautesta ja Oriflamesta. On niin kamalsti erimerkkisiä meikkejä niin en osaa sanoa kunnolla.

Kuinka kauan sinulla menee aikaa arkimeikkiin?
- Riippuu mielialasta ja energiatasosta kovasti. Mutta yleensä viitisen minuuttia. Jos olen huolellinen niin vajaa kymmenen. Hiusten laittoon menee kumminkin aina enemmän aikaa.

Olet lähdössä ulos ja saat käyttää vain kahta tuotetta meikkisi tekoon. Mitkä tuotteet valitset?

- Kajalkynä ja huulirasva. Lol.

Minkä kauneudenhoitotuotteen ostit viimeksi?

- Öö.. jos ei lasketa joululahjaksi saamiani niin kajalin. Paitsi että jos hiuslakka on kauneudenhoitotuote niin sitten sen. :D

Huonoin kauneustuoteostoksesi?
- Olen tilannut paljon huonoja meikkejä Yves Rocherilta ja Oriflamelta. Onneksi en yleensä ole maksanut niitä itse.

Kolme parasta kauneustuotettasi?

- Nivea Beauten Stay On-kajalkynä, Lumenen Natural Code-puuteri ja Oriflamen Wonderlash-ripsiväri.

Milloin viimeksi heräsit meikit kasvoillasi?
- Hmm, en itseasiassa muista. Pesen yleensä aina meikit pois ennen nukkumaanmenoa. Varmaan viimeksi kun olin Tampereella, eli öö joskus viime marraskuun puolessavälissä.

Kuinka monta huulituotetta (huulipunat, huu
likiilteet, huulirasvat ym.) omistat?
- Aika helvetin monta, tuolta jostain perseestä löytyy älyttömästi huulipunia ja ihkuajoilta säästyneitä huulikiiltoja, mutta tällä hetkellä käytössä olevia on vain yksi, eli rakas Labellon huulirasvani.

Unelmien kauneustuote?

- Ömm. Joku sellainen joika poistaisi kunnolla punertavuuden kasvoilta. Ja kunnollinen kulmakynä tai geeli.

Jee, sainpas tuonkin nyt täyteltyä. Sen jälkeen kuvien kimppuun, yllättäen liittyen meikkeihin. En muista nyt aivan tarkkaa haastetta (pöllin näitä liikaa muiden blogeista), mutta päätehtävänanto oli tyhjentää meikkilaukku, kuvata sisältö ja kertoa siitä.

Eli voisin aloittaa ihan tuon meikkilaukkuni kuvalla:


Tuo on ostettu joskus moniamonia vuosia sitten, muistaakseni mahdollisesti Seppälästä. Se on kuitenkin palvellut minua uskollisesti hyvin kauan.


Aloitetaan sitten tämä itse meikkien esittely suurensuurella pohjameikilläni. Tuo on ehdottomasti paras puuteri, mikä mulla on ikinä ollut. Tuo peili on vaan tarpeellinen, kun puuterissa ei ole peiliä mukana. Peili tuli joskus vuonna keppi ja kivi Polluxista, ah miten puhdaskin se on. (Omistan mä meikkivoiteitakin, mutta mun ihoni on sen verran hyvä, etten ole oikeastaan tarvinnut niitä. Terveellisesti siis lämään pelkän puuterin iholle.)


Sitten loikataan kulmakarvoihin. Tuo putkilo vasemmassa yläreunassa on yksi Yves Rocherilta tilaamani virheostos. Vai olikohan se Oriflamelta. No, anyway, se on Giordanin kulmakarva"geeli", putkilossa on samanlaiset harjakset kuin ripsiväreissä yleensä ja tuo on ehkä epäkäytännöllisin ikinä. Ja tein vielä virheen kun valitsin vaaleamman sävyn, omien kulmieni mukaan, vaikka hiukseni ovat mustat. Ei toimi, ei yhtään. No mutta kuitenkin se tuolla meikkipussissa lojuu. Oikeassa yläreunassa joku äidiltä pöllitty ikivanha kulmakynä, jossa on toisessa päässä harjakset. Merkistä ei hajuakaan, se on kulunut pois. Väri on aivan liian vaalea, mutta käy kulmieni kanssa yhteen, niin käytän tuota. Pitäisi todellakin keksiä tumma toimiva kulmageeli jostain.
Keskellä kuvaa pinsetit, joiden käyttötarkoitus ei varmaan ole kovinkaan epäselvä. Alareunassa kulmakarvahöylä/veitsi, miksi sitä nyt haluaa kutsua. Se on hyödyllinen, koska olen laiska nyppimään kulmia, mutta sänki kasvaa helposti takaisin. Siksi olenkin kiitollinen vaaleista kulmista, sänki ei näy niin pahasti.


Sitten luomiväreihin. Neljäpalettinen luomiväri on kaverilta saatu joskus yläasteella, kun valitin etten omista järkevänsävyisiä luomivärejä. Tuo on joku H&M:n suhteellisen paska, mutta ihan kiva jos haluaa korostaa silmiä. Syvyyttä noilla ei kuitenkaan saa. (Ja ah kuinka ehjä tuo rasia on, kulmat rikki ja teipattu kahdesti.) Rimmelin musta luomiväri on myös kaverilta saatu (eri kaverilta kuitenkin kuin edellinen) saman vinkumisen tuloksena. Tämä toimii vähän paremmin, koska väri on oikeasti musta, mutta oikeastaan tuotakin voisi luomella kuvata ennemminkin harmaaksi. Tuo luomiväri myös sottaa tosi helposti, jos ei osaa käyttää sitä kunnolla. (Onnistun yleensä varisuttamaan sen ympäri poskia, tai sitten näytän juuri turpiinsaaneelta.) Kaksi sutia, toisessa harjakset ja toisessa tuollainen normaali luomivärisiveltimen pää. Ei mitään muistikuvaa mistä ovat ilmaantuneet, mutta hyödyllisiä kumpikin. Harjaksinen on kuitenkin vähän parempi kunnolliseen levittämiseen.


Sitten surullisenkuuluisat kajalkynät. Olen kokeillut paljon erimerkkisiä, suurin osa leviää ja kuluu pois, tasan yksi luottokajaali on löytynyt. Ja se on tuo alimmainen Nivea Beauten Stay On-kajalkynä. Ja se todellakin pysyy, tietenkin on inhimillistä että se vähän päivän aikana suttaantuu, mutta yleisesti ei kovinkaan paljoa. Rakastan tuota kajaalia. Ylin kajal on taas Oriflamelta tilattu virheostos, merkkikin on ihan Oriflamen oma Eye Intensity tarkalleen. Hyvin levittyvä ja sopivan tumma kajaali, mutta kuluu, suttaantuu ja leviää aika perkeleen nopeasti ja helposti.
Keskimmäinen kajalkynä on Rimmelin valkoinen, jonka ostoreissu oli hauska. Tuo on peräisin Seppälästä. Raahasin kaverini Samin Seppälään (
Mikä on yleisesti virhe, hän nimittäin yritti jumittaa siellä kauemmin kuin kukaan naispuolisista kavereistani. :D), jonne olin menossa alunperin ostamaan hupparia (jonka hyvin ehjästä hihasta onkin kuva ensimmäisessä merkinnässäni) ja sitten eksyttiin meikkihyllylle, silmäilin tuota kajaalia ja ajattelin että noh, ostanpa nyt sitten valkoisen kajalkynän. Selitin siinä jotain Samille siitä, ja tämä meni ja sujautti kajaalin taskuunsa ja marssimme sen jälkeen iloisina kaupasta pihalle. Vaikken yleisesti olekaan varastamisen kannalla, niin pakko sanoa, että tuo tapahtuma oli kyllä jotenkin tosi söpö ele, vaikka kajal ei olisi maksanutkaan kuin nelisen euroa. Hih.


Ja tässä viimeisenä sitten vielä eyelinerini ja ripsivärini. Ripsiväri on ylimpänä, merkkinä Oriflamen Wonder Lash (esimerkki onnistuneista Oriflame-tilauksista). Toimii loistavasti, vaikka toivoisinkin ennemmin tuuheutta ripsiini kuin pituutta, sitä nimittäin alkaa olla vähän liikaakin. Alla poikittain oleva eyeliner on Max Factorin High Definition-merkkiä, purkkia pitää ravistaa ensin ja sitten pääsee levittämään. Toimii hyvin ja kestää suhteellisen hyvin, kunhan laittaa tarpeeksi monta kerrosta. Taisin saada tuon äidiltä, en kyllä muista mistä syystä äiti tuon minulle osti.
Toinen eyeliner on Rimmelin Exaggerate-merkkiä, toimii hienosti, pysyy paremmin kuin edellinen eikä tarvitse levittää niin montaa kertaa että saa tarpeeksi tumman lopputuloksen. Levittäminen kuitenkin vaikeampaa, märempää ja suttuisempaa kuin Max Factorin eyelinerin kanssa.

Huoh. Taitaa olla oikeasti aika köyhä ja tylsä elämä, kun jaksan jaaritella noin paljon meikeistä. Mutta nyt jopa tuntuu siltä, että voisin jopa saada unta kun käyn sänkyyn (Wtf? Kellohan on vasta kymmentä vaille yksi!). Ehkä voisin tästä mennä yrittelemään nukkumista, tai sitten lukemaan Salapoliisi Conania tai tuota Uusikuuta (huomaa tosiaan, että Houkutus oli parempi, kun sen luin muutamassa päivässä, ja Uusikuun kanssa olen kyennyt pihtailemaan yli kuukauden), että pääsisin jatkamaan Epäilykseen jossain vaiheessa.

sunnuntai 4. tammikuuta 2009

liikaa lomailua

Ah, ihanaa kun on taas kerrankin ihan älyttömän hyvä fiilis. Sen pilaa kyllä tietenkin pian ajatus siitä, että kohta alkaa taas koulu ja vanhojentanssit lähestyy ja voi ahdistus sentään. Mutta yritän nyt nauttia tästä vielä kun voin.

Huomasin, että jollain oli gallerian päiväkirjassa (anteeksi kun olen niin elämätön) joku juttu, missä piti luetella 40 faktaa itsestään. Ajattelin, että voisinpa jopa tässä keksiä ajankuluksi jotain faktoja, vaikka se voikin olla hieman vaikeaa kun olen niin tylsä.

1. Mulla on viha-rakkaussuhde omaan nimeeni. Se on sinänsä mukava, koska se on periaatteessa erikoinen, mutta ei ole sitä kuitenkaan. Sitten ärsyynnyn aina siinä vaiheessa, kun pitää sanoa, että C:llä ja kahdella I:llä. Ja se, että lempinimi on aina Caro, on tosi raivostuttavaa. Tai siis en mä siitä voi enää valittaa, koska mua on kutsuttu sillä nimellä ties kuinka kauan. On vaikeeta.
2. Olen välillä tosi paha itsekäs materialisti, joskus taas olisin valmis myymään kaiken omaisuuteni sisuskalujani myöten auttaakseni jotain pieniä afrikkalaisia lapsia.
3. Rakastan tyttöystävääni ja ystäviäni enemmän kuin mitään muuta (yllätys?). Perhe tulee hyvänä kakkosena. 8'D
4. Mulla on tällä hetkellä helvetinmoinen hikka ja se on ärsyttävää.
5. Tuosta materialismista; en pystyisi millään elämään ilman kameraani, iPodiani ja kännykkääni. Enkä varmaan ilman tietokonettakaan. Enkä Nintendo DS:ääni. Enkä suoristusrautaa ja hiuslakkaa. Mutta niin käy joskus.
6. Olen helposti mustasukkainen ihminen, mutten yleensä kuitenkaan kovin vakavasti.
7. Olen myös helposti tosi kateellinen kaikesta, taas yksi monista huonoista puolistani.
8. Olen älyttömän huono koulussa, eikä tuo koulunkäynti oikeastaan kiinnosta ollenkaan. Silti aion yrittää lukion jälkeen yliopistoon.
9. Olen kauan halunnut oman pistoolin ja haluaisin osata ampua sillä. (Ei, en aio olla seuraava kouluampuja.) Liikaa Aliaksia ehkäpä.
10. Kuten edellisestä huomaan, saan joistakin asioista pahoja pakkomielteitä tv-sarjojen ja elokuvien kautta. (Sain yhtäkkiä kauhean kirjoitusinnon kun katsoin L-koodin kakkoskautta, halusin kuollakseni hotelliin töihin kun katsoin Hotel Babylonia, alkaa pirusti tehdä mieli tupakkaa kun katson Greasea, tiedä sitten että miksi, ja niin edelleen kaikkea vain tyhmempää.)
11. Usein vihaan palavasti monia asioita, kuten jotakin musiikkia tai elokuvaa, mutta sitten loppujenlopuksi päädynkin rakastamaan sitä mitä olen vihannut. Näin on käynyt liiankin monta kertaa.
12. Itsetuntoni on pahasti pakkasella, mutta olen paininut asian kanssa jo niin kauan, että se ei edes tunnu miltään nykyään.
13. 13 on onnennumeroni, vaikken kyllä tiedä mitä merkitystä millään onnennumeroillakaan on.
14. Olin kauhea Japanifanittaja yläasteen alussa, en vain tajunnut sitä itse. (Itseopiskelin japania, luin älyttömästi mangaa, luin kirjoja Japanin kulttuurista, unelmoin matkasta Tokioon etc.)
15. Olen elämäni aikana kuunnellut varmasti melkein kaikkia mahdollisia musiikkigenrejä, ihan peruspopista ja rokista blackmetalörinään, raskaammasta rokista jiirokkiin ja alternativeen, punk rockista emoon ja klassiseen musiikkiin.
16. Yritin joskus olla tosi uskottava ties millainen hevari, mutten ole koskaan kuitenkaan ollut. Luulin vain olevani uskottava. Naurattaa edelleen.
17. Mulla on kaksi vakituista lääkitystä ja syön liikaa särkylääkkeitä. Paha pilleristi siis.
18. Luulen joskus olevani fiksumpi kuin olen, mutta joskus käy myös niin, että olen tyhmempi kuin luulen.
19. Tiedän kummallisia asioita, varsinkin sellaisia joiden tietämisellä ei ole mitään merkitystä.
20. Olen välillä (tai oikeastaan useimmiten) aivan liian huomionkipeä, mutta sitten kun saan huomiota en osaa suhtautua siihen oikein.
21. Valitan liikaa ja turhaan, vikisen ja vingun.
22. Olen todella ärsyttävä persoona, onneksi mun ystävät on näemmä tottuneet siihen, kun kestävät mua.
23. Olen kamalan itsepäinen ja ärsyynnyn helposti muista, vaikka olisin itse ärsyttävämpi. Suutahdan välillä turhan helposti ja alan huutaa.
24. Itkin joskus vähän aika sitten joka päivä, nykyään onneksi olen vähän saanut tasoitettua.
25. Olen välillä vähän turhan draamakuningatar.
26. En laula suihkussa ikinä. Vaikka olenkin laulaja, ja se on yleistä, että laulaa suihkussa, niin minen sitä koskaan tee.
27. En yleensä pidä vaatteistani ja haluaisin pukeutua vähän erilailla, mutta näytän valitettavasti aivan kaalikääryleeltä useissa kivoissa vaatteissa.
28. En ole koskaan ennen tykännyt villasukista, mutta nykyään mulla on sellaiset koko ajan jalassa.
29. Syön aina liikaa ja sitten valitan, kuinka paksu olo on. Ah ihanaa.
30. Inhosin yhdessä vaiheessa naislaulajia ja olin sitä mieltä, etteivät naiset osaa yleisesti laulaa, eikä naisilla ole niin monipuolinen ääni kuin miehillä, mutta nykyään kuuntelen oikein mielelläni naislaulajiakin. Luulenpa, että naislaulajavihani johtui vain siitä katkeruudesta, että oma ääneni on niin yksipuolinen.
31. Olen aivan älyttömän kiinnostunut taiteesta ja eri taiteilijoista, mutta olen kuitenkin itse aivan mahdottoman huono piirtämään, enkä pidä itseäni kovin taiteellisena persoonana.
32. Olen tällä hetkellä suhteellisen tyytyväinen elämääni (!!! tätä ei ole tapahtunut viimeiseen pariin vuoteen).
33. Rakastan Tamperetta.
34. ... ja keikoilla käymistä. Varsinkin Tampereella.
35. Olen noin yhdeksän kuukauden päästä 18-vuotias.
36. Tajuan liian myöhään tällaisia juttuja tehdessäni, ettei ketään kiinnosta.
37. Mutta silti jatkan, vaikka into alkaa loppua kesken enkä keksi enää mitään.
38. Pikkuveli tuli justiinsa kotiin ja alkoi selittää kuinka ne pelasi kavereiden kanssa spiritismiä.
39. Mistä tulikin mieleeni, että olen älyttömän skeptinen kaikkea yliluonnollista kohtaan, en osaa uskoa mihinkään, mutta lasken silti itseni mielummin agnostikoksi kuin ateistiksi, kun ateismikin on periaatteessa uskonto. Uskoin kyllä joskus henkiolentoihin ja muuhun sellaiseen, mutta jotenkin tämä maailma vaan on jotenkin niin typerä, paska ja realistinen paikka, ettei täällä vaan voi olla mitään niin hienoa kuin yliluonnollisia olentoja ja ilmiöitä. "This world is a cruel place and we're only here to lose." On se Valon Ville viisas.
40. Mikähän sopisi tähän viimeiseksi. Hmm. Hoen liikaa sanoja sieni, yhyy, söpö ja moi.

Voi jee. Pitäisiköhän keksiä jotain järkevää tekemistä (läksyt aah). Ei kumminkaan huvittaisi tehdä koulujuttuja, vaikka melkein lupasin itselleni lukevani biologiaa ja maantietoa loman aikana. Ja kai sitä ruotsiakin pitäisi. Argh, olen laiska.

Pitäisi varmaan jotain kuviakin taas saada näihin merkintöihin, mutta kuvaamisinspiraatio ja mahdollisuudet ovat olleet aika nollassa. Ehkä tämä vielä tästä.

Ah, nyt alan nostalgioimaan Nightwishin (Pelottavaa, kun siitäkin on kauan kun tosissani kuuntelin tätä bändiä. Tai oikeastaan ylifanitin, löytyy tuo Nightwish-kirja edelleen hyllystäkin. Ja vaikka en osaa tykätä Tarjasta persoonana, niin laulaminen on kuitenkin niin ihanaa, että Anetten voisi vetää vessanpöntöstä alas. Anteeksi.) ja vanhojen kuvien parissa.

lauantai 27. joulukuuta 2008

On kyllä ollut muuten saamattomampi päivä kuin pitkäänpitkään aikaan. Se on sitäpaitsi hyvin kummallista, että voin sanoa noin, koska en ole oikeasti tehnyt viime päivinä mitään. Käynyt satunnaisesti jääkaapilla, pelannut Guitar Hero World Touria ja Pokémon Diamondia, katsonut L-koodeja ja Simpsoneita ja lojunut sängyssä tuijottaen kattoa. Sain sentään sosiaaliseen elämääni edes jotain täytettä kun näin toisen puolikkaani eilen, mutta siihen sekin sitten jäi. Tänään en edes tehnyt yhtään mitään sen vertaistakaan. Heräsin jostain syystä vasta puoli kolme, kun kukaan ei suvainnut tulla herättämään, ja olen koko heräämisen jälkeisen ajan katsonut Simpsoneita. Ainiin, leikin mä DS:n Pictochatilla kun lojuin peiton alla, mutta siinäpä tämän päivän raskaat aktiviteetit ovat olleetkin. Jaksoin sentään raahata itseni tietokonetuoliin. Whee. Mietin jos äsken, että pitäisiköhän vaihtaa yöpuvusta joihinkin muihin vaatteisiin, mutta screw it, en mä tänään kumminkaan mihinkään mene.

Miten säälittävältä kuulostaa se, etten tiedä miten pääsen huomenna sängystä ylös ennen kahtatoista.. Noh, vähän Tehoa (hyi se muuten on pahaa) kehiin niin kyllä se siitä lähtee. En vaan tiedä missä kunnossa äänihuulet on. Paitsi että lauloin mä eilen Singstaria täällä yksikseni joskus yöllä ja kyllä ne ihan auki tuntui olevan. Ehkä vähän liiankin... Noh, ehkä bändikaverimussukat kestävät sen kun ovat kestäneet aina aiemminkin. *insert here emoticon* Maanantaina sitten vielä Helsinkiin häröilemään ja metsästämään yhtä peliä. Saa nähdä miten käy, kuitenkin jumitan johonkin vaatekauppaan. Paitsi etten omista suunnilleen yhtään rahaa.

Voihan iso huokaus. Ärsyttää, etten tee mitään. Vaikkei kyllä periaatteessa edes tarvitsisi, mutta SILTI. Ääääää.

tiistai 16. joulukuuta 2008

hmh

Läksyjä olisi tehtävänä aivan tuhottomasti, mutten taaskaan saa mitään aikaan. Voivoi. Jag talar inte svenska och en tiedä mitään malmeista tai Suomen kaivostoiminnasta ja siitä miten se vaikuttaa kestävään kehitykseen nykyään. So no can do. Miten olisi jos hypättäisiin nämä muutama vaivainen (lue: neljä) päivä yli ja oltaisiin jo autuaasti joululomalla.
... okei, pitäisi vaan tarttua itseään niskasta ki
inni ja tehdä kaikki, mitä täytyisi tehdä. En vaan jaksa, kun on parempaakin tekemistä, kuten kuolata Elloksen joulutarjouksia ja Gina Tricotin neuleita, joihin olen onnistunut jotenkin kehittämään pakkomielteen. Vaikka olenkin olevinaan enemmän huppari-ihmisiä. Tykkään kauniista vaatteista, mutta en itseni päällä, koska ne eivät yleisesti näytä kovinkaan hehkeiltä kun tungen ne niskaani.


Uncontrollable drooling. Tuo olisi kiva myös mustana, mutta tuo harmaa näytti jeeltä ja olisi sinänsä ihan mukavaa vaihtelua mustasta. (Pitäisiköhän harkita joskus jonkun muun värin käyttämistä kuin mustaa? Olen mä edistynyt joistain vähän aikasemmista ajoista sentään.. mutta silti. Paitsi että jos ihmiset - siis jopa mun kaverinikin - saavat yhtäkkisen sätkyn siitä, että mulla on päälläni valkoinen paita, niin... täytynee siis huomenna laittaa vaaleanpunainen paita. Sätkytetään sitten kunnolla.)


Jonkinlainen fiksaatio noihin taskuihin liiveissä? Ei toki. Pitkät hihat olisivat toki kätevämmät, mutta niin kovin tavalliset. Tuo on kovin nam. Eikä olisi edes kallis, melkein harkitsen tilaamista. Mutta oikeastaan vain harkitsen. Ehkä pitää harkita vähän enemmän joulun jälkeen.

Noita neuletakkeja olisi vielä sata, mutta jätän ne vähemmälle. Löysin myös GT:sta söpön pipan (anteeksi, en osaa käyttää sanaa pipo). Olisi ihana punaisena, siis joulunpunaisena, muttei siellä ollut kun punaviininpunaista, nyyh.


Tykkään söpöistä pipoista. GT:n pipot on ihania. Ei sillä, että olisi paljoa kokemusta, en omista kuin yhden, mutta kaikki mitä olen nähnyt on olleet ihania. Tarvitsee hankkia lisää rahaa pipoihin. Niin, ja huiveihin, toiseen pakkomielteeseeni.

Sitten on pakko sanoa muutama sana kengistä. E
n ole koskaan ymmärtänyt, enkä varmaan tulekaan ymmärtämään, kuinka yleensä ihmiset keräilevät itselleen 28 miljoonaa paria kenkiä. Okei, olen itse niin epäsivistynyt, että elelen tällä hetkellä kahdella parilla (jos siis muutamia epämääräisiä maihareita ja juhlakenkiä ei lasketa), ja molemmat ovat vielä tennareita. Rakkaat skottiruudulliset Converseni ja kummalliset mustat talvitennarit. (Pitäisi varmaan kuvalla heittää, muttei taida nyt juuri olla energiaa ottaa kuvia..)
Niin, sitä tästä kenkäasiasta, jos käyttäisin korkokenkiä, niin jommatkummat näistä varmaan lunastaisin köyhään kenkävarastooni:


Vaikka ei noissa toisissa ole korkoa nimeksikään, niin lasken ne kyllä silti korkokenkien kastiin. Suloisia nöpökkäitä, ei vain ole jalkaa, tyyliä tai kävelylahjoja käyttämään tuommoisia.

Ajattelin kyllä ihan vakavissani siellä sivustolla
vanhojentanssikenkiäni, ja päädyin sitten näihin:

Tämäntyyppisiä matalia punaisia kenkiä olen ajatellut, luultavasti päädyn kuitenkin ravaamaan Aleksi 13:sta, joka on tämän kaupungin ainoa säädyllinen fiksu kenkäkauppa, kun en saa tilattua noita Ellokselta. Enkä kyllä tiedäkään, onko kovin järkevää tilata kenkiä joita ei pääse sovittamaan, mun jalkani sattuvat olemaan niin kummalliset, että naisten kengät eivät yleisesti tykkää niistä.

Voi huokaus, nuo kirjat tuolla sängyllä oikein huutavat mua luokseen. Olisi kyllä vähän syytäkin opiskella. Ei vaan ole mitään energianhippustakaan, eikä kyllä sen puoleen aivosolujakaan jäljellä tällä hetkellä. Pakko kai sitä on silti mennä, kun tämä kirjoitus ei oikein luista. Köyhää.

PS: Lakkasin eilen kynnet, yleisen mustan kynsilakan jälkeen tämä näyttää silmään kovin räikeältä, ja heti ensimmäisenä lakkauksen jälkeen tuli mieleen: "Hei, minulla on hyvin rikas aviomies, timantteja, turkkeja ja kaunis pieni chihuahua, jonka olen tunkenut vaaleanpunaiseen viittaan."



Ja vielä kovin tekokynsimäisetkin. Aah. Ehkä nyt menen tekemään noita läksyjä, jos pystyn keskittymään. Pitäisi kai keritä tekemään ne ennen O.C.:ta.

Vaate- ja kenkäkuvat:
http://ellos.fi ja http://ginatricot.com

maanantai 1. joulukuuta 2008

houkutus houkutukseen

Taas vaihteeksi tylsyydentapoksi täyttelen muiden haasteita. Vaikka olisikin tuo Houkutus luettavana, onnistuin näemmä kehittämään niin pahan addiktion blogspottiin että oli pakko erota siitä vähäksi aikaa. (Tiedän, että sanoin etten ala Edward Cullen-ihkuttajaksi, mutta on se kyllä ihana.) No joo, pitemmittä puheitta tämmöinen kiva pieni juttu:

Kymmenen vuotta sitten, vuonna 1998:
1. Olin söpö pieni pullaposkinen ekaluokkalainen.
2. Fanitin Spice Girlsia, omistin kaiken mahdollisen fanikaman mitä pystyi saamaan.
3. Olin elämäni ensimmäisessä (ja ainoassa) jälki-
istunnossa.


(Joo, erittäin söpöä.. enkä näytä ainakaan pojalta. Onnistuin autuaasti unohtamaan, että meillä oli koulukuvaus ja ilmestyin kouluun perus verkkaritcollegepaita-lookissa.)

Viisi vuotta sitten, vuonna 2003:
1. Heppatyttöily oli kova juttu.
2. Kirjoitin päiväkirjaa joka päivä (ette voi uskoakaan miten huvittavaa sitä on nykyään lukea).
3. Mulla oli vakituinen kaveriporukka ja oltiin niiq best friends 4evah.

Kolme vuotta sitten, 2005:
1. Olin aika ulkona kaikesta, kavereista meni välit poikki ja härösin muutaman jengin välillä. Onneksi tutustuin yhden kivan tyypin kautta muutamaan muuhun kivaan tyyppiin ja ollaan ystäviä edelleen.
2. Harry Potterit ja HP-ficit oli lööv. H/D-ihkutus oli jämähtänyt takaraivooni.
3. Omistin pelkästään vihreitä paitoja.

Vuosi sitten, 2007:
1. Porskutin iloisesti (...) lukion ekaa luokkaa. Angstasin kun en ollut samassa opintoryhmässä kuin kukaan yläasteaikaisista kavereistani. Onneksi oli Sami pelastamassa, etten kuivunut tunneilla yksin.
2. ”Löysin” Death Noten, tuon jumalaisen animen ja mangan (ja rakastuin Ällään..).
3. Olin kesällä 2007 ensimmäistä kertaa isosena ja s
ain uusia ihania ystäviä.

Tähän asti tänä vuonna:
1. Olen ollut välillä niin alhaalla angstin syvässä kuopassa kun voi olla, mutta olen myös hekumoinut sellaisessa onnellisuudessa jota en ole kokenut ennen.
2. Olen ollut kolmessa uusintakokeessa (ja kaksi oli fail, ah).
3. En ole saanut aikaan oikeastaan mitään merkittävää.

Eilen:
1. Tunsin suurta tyhjyyttä kun Big Brother loppui.
2. Odotin sinänsä tätä päivää, koska sain Houkutuksen lainaan. Muuten en olisi halunnut että tämä maanantai koittaa.

3. En tiedä lasketaanko eiliseksi, mutta nukuin viime yönä kaksi ja puoli tuntia.

Tänään:
1. Panikoin vanhojentanssitunnilla etten osaa askelia.
2. Kastuin läpimäräksi kaatosateessa ja kyrpiinnyin.
3. Nauroin Pilville kun se ei tiennyt mikä on viineri.

Huomenna:
1. Näen Sannan kunnolla hihii.
2. Menen onneksi vasta puoli kymmeneen kouluun.
3. Pakko lukea Euroopan valtioita. (Miksi ne täytyy opetella jo kolmannen kerran? Okeijoo, pitäisi ne varmaan tähän mennessä osata, muttaöhtuotajoo.)

Ensi vuonna:

1. Olen toivottavasti parempi ihminen. Ja henkisesti paremmassa kunnossa.
2. Menen katsomaan Dope Stars Inc.:iä ja Children Of Bodomia maaliskuussa.♥
3. Tanssin vanhojen tansseissa (toivottavasti jyräämättä kenenkään yli). Ja syksyllä murehdin englannin ylioppilaskoetta ja muutamia ylioppilaskuunteluita.

-

Yksi syy miksi halusin lukea Houkutuksen oli koko kirjasarjan upeat kannet. Oikeasti, en ole nähnyt tähän mennessä vielä hienompia kirjankansia. Okei, kummallinen syy haluta lukea kirja, mutta ne kannet vaan on niin silmiä hivelevän kauniit. Taitaa
olla aika taas palata Bellan ja Edwardin maailmaan. Vaikka olisi toki läksyjäkin tehtävänä. Ja paskat.


(♥ Syötävän kaunis kansi. Sarjan muidenkin osien kannet on aivan ihania. Nostan hattua sille joka ne on suunnitellut.)

sunnuntai 30. marraskuuta 2008

bb-angst

Nyt se oikeasti iski naamalle, että Big Brother loppuu tänään. Siis ihan oikeasti loppuu. Siis tämän vuoden puolelta. Olen niin täysin koukuttunut tuohon typerään realitysarjaan, etten tiedä mitä teen enää joka päivä kello 22.00. Okei, arkipäivinä se aika olisi varmaan fiksu aika nukkumaan käymiselle, varsinkin kun joutuu heräämään luultavasti melkein koko ensi viikon puoli seitsemän. Ellei sää suostu näin yhtäkkiä lämpenemään vielä vähän, koska sitten voin jopa käyttää skootteriani ja saan puoli tuntia lisää nukkumisaikaa.
Tajusinpa juuri, että tässä on yhdeksän minuuttia aikaa ennen kuin alkaa Muodin Huipulle. Sitten pitäisi kytätä vielä Idols ja lopulta tuo surullisen kuuluisa Big Brother Talk Show viimeistä kertaa tänä vuonna. Enkä edes oikeasti ole mikään TV:n orja, varsinkaan enää kun Huippumalli Haussa loppui taas (siis sekä Jenkkien että Brittien. Raivostuttavaa.). Ei ole oikeasti enää mitään muuta katsottavaa kun Täydelliset Naiset, mitä en edes katso säännöllisesti, sitten tuo Muodin Huipulle, Idols (mikä myös loppuu kohta), sekä iki-ihana O.C. Enkä tiedä edes syytä miksi katson sitäkään. On tullut vaan katsottua kun nuo jotkut tulevat mukavasti tuntia ennen BB:tä. Täytyisiköhän oikeasti nyt sitten käyttää tuo TV:ltä vapaaksi jäävä aika vaikka läksyihin? Olisi ehkä ihan fiksua, jos mielin päästä tämän jakson kokeista läpi. Mikä on kyllä aivan täysin mahdoton tehtävä. (Piru vie kun hiirestä tuntuu loppuvan kohta patterit, argh.)

Luin jotain blogia (en nyt muista mitä niistä miljoonasta) ja näin, että joku oli tehnyt siellä haasteen missä oli kuvannut bloggausympäristönsä. Tylsyydestä kärsivänä päätin siis tarttua tähän ja alkaa ahkerasti kuvaamaan kirjoituspöytääni. En edes voisi hyvällä tahdollakaan sanoa itseäni bloggaajaksi, kirjoitanhan vasta toista (ja aivan yhtä sisällötöntä) entryäni, mutta tylsyys vaan tappaa. (Pitäisi kyllä kääntää yksi ruotsin kappale, kun saadaan tiistain tunti vapaaksi, mutta tietenkin koneella jumittaminen on kehittävämpää puuhaa.)

Niin, siinäpä sulokas datanurkkani. Muutama catch:
- taustakuvasta ei kannata välittää (kyllä, Juke on hyvin hot enkä jaksanut etsiskellä muutakaan tylsistyttyäni Ayaseen)
- hemaiseva Kanal Fem on pöydälläni muistuttamassa minua sen ruotsin kappaleen kääntämisestä
- koirakaiuttimet ovat parhain juttu ikinä mitä olen saanut (äiti osti ne viime vuonna isäpuolelle joululahjaksi, mutta mun onnekseni ne eivät sopineet isäpuolen tietokoneeseen, ha)
- iPod = ♥
- hattiwatti-hiirimatto oli ihana löytö Suomalaisesta kirjakaupasta kun olin kauan tuskaillut itse tekemäni Dani Filth (Voi kuinka muistelenkin kauhulla Cradle Of Filth öriöri-aikakauttani. Eikä siitä ole edes kun pari vuotta. Hyh.) -hiirimaton kanssa niiiin kauan. (Itse tekemällä tarkoitan, että teurastin yhden Polluxista tulleen hevoshiirimaton ja lämäsin Dani Filthin kuvan kontaktimuovilla hiirimaton pohjaan. Se ei vaan tässä ajan saatossa ole enää oikein toiminut, kontakti on kulunut ja kupruuntunut ja lopulta hiiri ei enää liikkunut siinä.)
- äiti toi tuon kuvan oikeassa yläkulmassa näkyvän unisiepparin Kreikasta ja se vieläkin vähän etsii paikkaansa huoneessani

Mun muutama muuttui taas miljoonaksi. Ajatukset vaan vähän harhailee kun vilkuilen tuota Muodin Huipulle -ohjelmaa tässä samaan aikaan toisella silmällä. Ja kohta pitää alkaa rullailla kolmosen ja subin välillä kun Idols alkaa. Puoli kahdeksan ja kahdeksan väli menee siis aika sekavaksi. Kannattaisi varmaan pikkuhiljaa lopetella. Ehdin varmaan vielä tässä mainoskatkon aikana käydä pyydystämässä muutaman joulutortun jääkaapista.

(Äää, sekoan kun tossa Muodin Huipulle -ohjelmassa tehdään tanssiaispukuja, ja mua vaan kauhistuttaa ajatus, etten saa minkäänlaista pukua vanhojen tansseihin. Pitäisi suunnitella se itse, isäpuolen äiti toteuttaa. Mulla ei ole hajuakaan siitä mitä haluaisin. Ja pitäisi löytää paikka mistä saisi halpoja, mutta hyviä korsetteja. Morticia ei siis kelpaa, ei todellakaan. Mulla nimittäin olisi yksi Morticia-korsetti, mutta se on aika.. mielenkiintoinen. Ja siinä ei ole edes nyörejä. Kuolen.)