perjantai 27. helmikuuta 2009

backpack of memories

Oli taas kivaa monen päivän lagaamisen jälkeen. En edes pysty kuvailemaan kuinka kivaa, oli vaan taas pitkästä aikaa sellainen olo, että oli juuri siinä missä pitikin, ja tuntui kokonaiselta. (Rakastan sua kulta.♥)
Kulta leikkasi mun otsatukkanikin. Säästin siinä samassa kampaajarahatkin, awhee.


Että osaankin näyttää niin hehkeältä. Mutta tuolta (valitettavasti) näytän suunnilleen aina kun olen kotona. Nyt kun noita mun huoneeni seiniä katsoo kuvan kautta, ei voi ajatella muuta kuin lol. Jostain syystä nuo ovat kovin.. teinit. Ei sillä että olisin
jotain muuta kuin teini, mutta joo.

Sain raahattua itseni tänään jopa uloskin, kun lähd
in kiikuttamaan hurttaa lenkille. Sain jopa otettua kameran mukaani, ja pienten (...) aggressiopurkausten lkeen sain kuvattua koiraa. (En osaa kyllä tällä hetkellä muuta, kuin vihata kameraani. Joko se ei vaan tykkää musta, tai sitten mä vain en yksinkertaisesti osaa. Luultavimminkin säädöt on sekoittaneet koko kapistuksen täysin.)


Eksyin nyt sisälle palattuani katselemaan vanhoja kuvia, ja päätin näin ajanvietteeksi vähän nostalgioida ja ylikuormittaa koko koneen lataamalla tajuttoman kasan kuvia tänne.

Eli siis, satunnaista hyvää mieltä tuovaa kuvasatoa vuodelta 2008 (ja jopa aikajärjestyksessä!):


Okei, tää on vähän huijausta kun ei ole vuodelta 2008, mutta aika läheltä kumminkin. Eli ihan ihkaensimmäinen cosplayasuni; Dark Link The Legend Of Zelda -pelisarjasta. Ah tätä nostalgiaa. Tsukiconista 9.12.2007.



Uusivuosi 2008. Eli tämän kuvan voi laskea jo vuoden 2008 puolelle, vaikka tämä onkin luultavasti otettu joskus ennen kahtatoista. Eli tuommoisia poikia, jotka pelkäävät ilotulitusraketteja. Söpöä.



Kunnon ernut tulee kouluun cosplayasut päällä. Eli tuossa minä ja Nora hyppytunnilla kulmakonditoriassa kahvilla ihanana L/Raito-parina. Mentiin Death Note -ryhmäcossissa sitten vuoden Traconiin 16.2.2008.



Diu. Älä Anni tapa mua. Olen jostain syystä ottanut kuvan roolipelistämme, tiedä sitten mitä päässä on liikkunut. Ei varmaan mitään tuon ropettamisen jälkeen. Mutta tuo roolipeli on niin ihanuus.

Aidenin keikka Nosturissa 21.4.2008. Piti laittaa tämä tänne vain sen takia, että olen niin ihanan nuupahtanut. Eikä ole ihmekään, kolmen päivän keikkaputki hieman oli vaatinut veronsa. (Suussa poksahteleva Pokémon-tikkari!)

Seuraavat neljä kuvaa on otettu 25.2.2008, kun koko Nerphia oli meillä yökylässä. Ainakin osataan näyttää, että hauskaa (...) voi pitää ilman sieniäkin..


Tämä on ehkä parhain tilannekuva koskaan. (Ihan selvennykseksi; ei Nora oikeasti potkaissut Miraa. 8---D)

Kulta on ehkä suloisin. Eikä vain ehkä. ♥


Onneksi en muista, mitä tässä kuvassa oikeasti tapahtui. Annin ilme on lähikuvaksi klikkaamisen arvoinen.


Ja tässä taas yksi todiste siitä, ettei Pilvi osaa syödä itse. (Note: suloiset saparot!)


Sitten vähän vapusta. Lojuttiin Tiinan kanssa nurmikolla kirjastonpuistossa naureskelemassa spugeille ja roolipelaamassa 20.4.2008. Tiina parhaillaan raapustelemassa ropeviestiä kuvassa. Muistan, että tuo päivä oli varmaan ensimmäinen koko sinä vuonna, kun tuntui oikeasti onnelliselta, rauhaisalta ja iloiselta. Angstista, tiedän.



2.5.2008 Tampereen Koskipuistossa Vappurockin jälkeistunnelmissa. Kuvassa Sanna, minä (ja aivan liian huomattava seksikäs valkoinen lihakimpaleen näköinen sääreni), Mira ja Jannen selkä.



Kuten arvata saattaa, pikkuveljeni siinä möllöttää, lähdössä juuri Kissin keikalle. Minä tämän perheen suurena taiteilijasieluna (köhköh) maalasin tuon urpon naaman.

Kolme seuraavaa kuvaa on otettu juhannuksena Noran mökiltä, kun oltiin siellä pari päivää Noran, sen vanhempien ja tappajakoiran kanssa.


Vaikka ajanvietto olikin painottunut aikalailla mökin sisälle Harry Potter ja Liekehtivä Pikari -tietokonepeliin (Eikä edes olla mitään nörejä, siellä satoi vettä!), niin onhan mulla muutamia kuvia ulkoilmasta. Siinä taas aina niin hehkeänä, juuri niin mökkijuntin näköinen kun voi olla. Ja emo vielä samaan aikaan. Ei hyvä.


uiden kyljissä kasvoi tuollaisia ihania sieniä, joihin me sitten fiksuina poikina alettiin raapustelemaan haarukalla. Oli hauskaa.



Ja siinä vielä Noran tappajakoira aka Adonis, varmaan ainoa sellainen kuva jossa se ei meinaa yrittää syödä mua/hyppiä mun päälleni läpimärkänä.



Siinä jotain Kamppiernuja. 23.6.2008 siis oltiin koko Nerphian voimin Helsingissä järkyttämässä kansakuntaa. Meitä luultiin varmaan joksikin iki-ihanaksi ernulaumaksi, joilla on miitti. Saatettiin pitää sen verran ääntä.


Samaiselta Helsingin reissulta tämäkin, Mira ja Pilvi tanssipelin pyörteissä. Tuon pelaaminen varmaan viimeistään leimasi meidät typeriksi ernuiksi.



30.6.2008 oli Helsingin Tennispalatsissa My Chemical Romance The Black Parade Is Dead -live DVD:n julkaisun kunniaksi näytös, jonne pääsi kutsuvieraslipulla. Minä sain Miran suhteiden (MCRmyn) ansiosta lipun, ja ennen sitä suunnattiin miittaamaan muuta MCRmyporukkaa, minä hienosti kuokkavieraana, mutta ei kukaan varmaankaan huom
annut mitään. Ennen näytöstä väkerrettiin muutama tuollainen lakana, ja marssattiin sitten hautajaissaattueena ympäri keskustaa saaden monet ihmiset luulemaan, että joko MCR oli kaupungissa, tai sitten me olimme jotain mielenosoittajia.

Nämä viimeiset kolme kuvaa ovat kaikki Tammerfesteiltä Tampereelta 10.7.2008. Vietettiin Sannan ja Miran kanssa muutama yö Tampereella ja käytiin katsastelemassa bändejä.


Ihanassa seurassa sain tuonkin ajan viettää, Mira juopottelee, Sanna on vain yksinkertaisesti söpö, ja Ninnillä on Turkoosi Ääliö-ilme. ♥



Molemmissa kuvissa kuvissa arvatenkin minä ja Sanna, toisessa Koskipuistojumitus ja toisessa ollaan Päivin pöydän alla. Ja sielläkin vain siksi, kun Mira sanoi, että menkää tonne pöydän alle. Ukeja?

Huh, olipahan kova homma tuo kuvien järjestely. Mutta tuli ainakin entistäkin kivempi olo, kun muisteli kivoja juttuja.

keskiviikko 25. helmikuuta 2009

nuku rauhassa, mummu


Mummu, 3.6.1912-25.2.2009 ♥

Niin, mummu nukkui tänään pois kello 14:58. On tähän ehtinyt jo vähän aikaa valmistautua, mutta silti tuntuu pahalta. On jotenkin aina ollut sellainen olo, että mummuhan elää ikuisesti. Äiti toi tänään muutaman mummun tavaran, ja sanoi, että mummu oli kuulemma hehkuttanut, että sen hieno antiikkiompelukone tulee mulle sitten, niin sehän tulee. Olisi kumminkin ihan hyödyllistä, jos osaisin ommella.


(Kuva otettu viime kesänä mummun syntymäpäiviltä. Kuvassa mun hehkeän olemukseni lisäksi kaksi pikkuserkkua ja pikkuveli.)

Ikävä on, mutta ei ole onneksi niin järkyttävä olo kuin pelkäsin että tulee. Onneksi on sellainen yksi ihana ihminen olemassa, joka jaksaa lohduttaa. Kiitos.

tiistai 24. helmikuuta 2009

wanhojen risteily diudiu

Ja kaikki tämä on oikeasti tapahtunut 20.-21.2. Tai melkein kaikki. Olen vaan vähän myöhäinen.
Eli wanhojen risteily. Kivaahan siellä oli. Ainakin yleisesti, kännisten ihmisten riehuminen siihen aikaan kun itse olisi halunnut nukkua ei ollut kovin mieltä ylentävää. Mutta laivaseura ainakin oli paras mahdollinen; Sanna, Anni, Mira ja Johanna. Käytiin Tallinnassa vähän maissa, juotiin pahaa valkoviiniä, ostettiin 24-pack Pepsi Maxia (Ja se oli joidenkin nimeltämainitsemattomien mielestä hyvin kummallista, laivalla ei näemmä saa olla ilman alkoholia.), Sanna-kullan kanssa tanssittiin hitaat Jari Sillanpään tahtiin ja muutenkin häröttiin Iskelmä-baarissa, ja sitten aika iso osa ajasta hengattiin hytissä. Mitäpä muutakaan me nössykät oltaisiin tehty.


Ja Pepsi Max-tölkeillä oli kiva leikkiä. Siivoojilla varmaan oli hauskaa sen jälkeen kun hytistä poistuttiin. (Päällimmäisenä oleva ernu 7UP on Miran.)



Käytiin tosiaan ihan Tallinnassakin asti, kierrettiin Merekeskuksesta Sadamarkettiin pelottavien myyjien uhreina ostamatta lopulta mitään. Paitsi osti Johanna karkkia.


(Vironörtit.)


(Sannan Sami-koira poseerasi niin puhkipalaneena, että piti tummentaa kuvaa että se näkyi. Anni taustahäröäjänä.)



Peilikuvat oli näemmä aika must. Mutta summattuna ihan kiva reissu. Reissun jälkeen oli kyllä vähän kivempaa ehkä vielä, muttei siitä sen enempää.

Olen pelannut tässä pari päivää ihan kikseissä The Sims kakkosta, kun sain lisäosat kaverilta lainaan. Olenkin jo ajan saatossa kerennyt unohtaa, kuinka loisto peli se on.
Jouduin kuitenkin keskeyttämään pelaamisen toissa yönä Oscar-gaalan takia, mutta heti gaalan jälkeen pääsi onneksi taas pelaamaan. Oli muuten surkein gaala vähään aikaan. Tai siis ne leffat olivat aika surkeita. Mutta jokaisella oma mielipide.

PS:
Sanna: "Suomen niemellä, suomen kielellä, äijä huutaa lailla perkeleen.."
Sanna: "Oho tossa oli kirjotusvirhe."
Caro: "Ai missä muka?"
Sanna: "Eiks Suomenniemi oo yhdyssana?"
Caro: "..."
Caro: "Ei sellasta paikkaa oo olemassa."

Kulta on välillä vähän huono. ♥

lauantai 14. helmikuuta 2009

wanhoja vanhuksia

Sinne taisivat mennä vanhojentanssit. Torstaina päivällä lintsasin tyylikkäästi koko päivän koulusta (tosin puolet tunneista oli peruttu tanssien takia) ja menin meikattavaksi ja kammattavaksi. Sain kivan lisäkesysteemin ja nyt pää tuntuu ihan ylikevyeltä ilman sitä.

(Siinä näkyy kampaus suurinpiirtein, kuva ah-niin-ihanan tangon pyörteistä.)

Torstai-iltana oli sitten esiintyminen sukulaisille ja ystävil
le x 2, sen jälkeen alkoivat jalat pikkuhiljaa sanoa itseään irti.


Multa oli jopa seitsemän hengen edustus toisessa näytöksessä, en kuitenkaan tiedä oliko se kamalan ihanaa, kun kaikki pääsivät näkemään sen, kuinka en osaa tanssia.


Torstai-iltana jaksettiin vielä poseerata kameralle ensimmäisten tanssien jälkeen, onnistuimme kuitenkin kaikki näyttämään aika nuupahtaneilta.


Siinä meidän homojengi; Nora, Claudia, Anni, Pilvi, minä ja Sanna. Siinä näkyy tuo mekkokin, ei nyt erityisen hyvin, mutta kumminkin.

(Olen aina hehkeä ja kaunis ja tuo on lihasta käsivarressani kyllävain.)

Perjantaiaamuna olikin sitten vähän pirteämpää, vaikka pitikin herätä yliaikaisin meikkiin ja kampauksen korjaukseen. Aamulla koululle päästyämme meillä oli päiv
änavaus, jossa puheessa vähän dissattiin ykkösiä, sitten oli coctailit (=jotain ihme alkoholitonta siideriä) ruokalassa, sen jälkeen dissattiin ykkösiä vähän lisää, kun pidettiin hyvin opettavaisia oppitunteja, joissa nöyryytettiin niitä kivoilla leikeillä. Sitten ruoan jälkeen painuttiin istuinkivelle häröilemään, saatiin aikaan vähän hyvin järkeviä kuviakin. Tai siis mikä nyt on kenenkin käsitys järkevästä.


Pursuu muuten Caramelldansen korvistakin pihalle. Ihan näin btw. Kuten näkyy, Anni ja Sanna sitä tyylikkäästi kuvassa vetävätkin. Ja omassa tanssissa meillä oli hauskaa sen kanssa.


Ja tämä kuva on niin perus "moi oon Caro ja tungen itteni jokaiseen kuvaan vaikken edes tykkää olla kuvattavana".

Tanssien jälkeen sitten lähdimme porukalla minäSannaAnniMiraNoraClaudia Helsinkiin syömään johonkin italialaiseen ravintolaan, jonka nimeä en osaa muistaa. Sen reissun jälkeen en kyllä koskaan tahdo edes kuulla mitään Lazy Townista, istuimme nimittäin aika lähellä lasten leikkipaikkaa ja mikäs siellä tv:ssä sitten pyörikään..


Ravintolabailujen jälkeen raahasin tuon puruleluni meille yöksi ja nyt sitten istun tässä ja jumitan pahasti. Ensi viikonloppuna olisi vielä ohjelmassa Wanhojen risteily, että sitä odotellessa. Maanantaina ruotsin uusintakoe, ja hupsistakeikkaa, en ole jaksanut panostaa uusiksilukemiseen yhtään sen enempää kuin ylipäänsä koko kokeeseen lukemiseen. Ihan sama, viimeinen pakollinen kurssi. Vaikka se nyt edelleen pitäisi kirjoittaa, mutta pah.

Voisin ehkä nyt keksiä jotain kehittävää tekemistä. Esimerkiksi kirjoittaa luovan kirjoittamisen kurssille novellin valmiiksi tai jatkaa Sisätossuja tai jotain. Joo.

sunnuntai 8. helmikuuta 2009

tracon IV

Viime viikko meni taas pahasti jumittaessa, satunnaisesti läksyjen väännössä, muuten vain epämääräisessä hallusinaatiomaisessa tilassa lilluessa. Muistan tuskin mitään koko viikosta. Paitsi sen, että ensimmäisen kerran koko elämäni aikana tunnen tajuavani matikasta jotakin. Lyhyen matikan vitoskurssi, tilastot ja todennäköisyys, ah kuinka voin melkein sanoa etten vihaan sinua. Mutta miten voin olla osaamatta kolmoskurssista mitään, mitä käyn jo toista kertaa? Fail, total fail.

Muttaniin, pääsyy tämän merkinnän kirjoittamiseen oli se, että selitän jotakin Traconista, ja heitän muutamalla kuvalla. Vielä perjantai-iltana puoli yhdeksän maissa köröttelin autolla Pipalle (aka Pilville) hakemaan kigurumiani. Oi kuinka rakastankaan sitä.


Pitäisi ehkä ottaa jotain yksityiskohtakuvia, mutta nuo Tampereen yössä epämääräisessä sienitunnelmassa otetut Traconin jälkeiset kuvat saavat kelvata. Alemmassa kuvassa Pipa kigurumeineen (Notice samanlaiset kengät ja helminauhat! Oli meillä molemmilla Hello Kitty-pinnikin, mutta tuossa kummallakaan ei taida olla tuossa sitä päässä.)

Lauantaiaamuna sitten matkasin Sannan, Miran, Pilvin ja Amandan kanssa 8:52 lähtevällä junalla Tampereelle ja Tampereen asemalla hetken sätkyiltyämme hyppäsimme tilataksiin, missä oli hyvin epäpätevä kuljettaja. Ensin se ajoi meidät Tampereen ammattikorkeakoululle tai johonkin, ja puhui vielä koko matkan puhelimeenkin. Että se siitä taksikuskien ammattitaitoisuudesta.

Niin, Traconiin päästyämme sitten jonotimme (!) päästäksemme sisään ja sen jälkeen ahdoimme itsemme conikansan sekaan ja häröilimme ympäriinsä. Ostin koko conin aikana oikein kunnolla sälää suunnilleen koko opintotukeni edestä, mikä oli oikeastaan onni, syystä jonka selitän myöhemmin. Ostin Hello Kitty-minituulettimen, joka osoittautui hyvin mahtavaksi ostokseksi karvapukuni kuumuuden takia. Ostin myös muutaman pinssin, toisen mikä iskeytyi silmääni välittömästi siinä loistavan sienen takia, ja sellaisen missä lukee ehkä vähän liian osuvasti hentai. Yhyy.
Ja sitten ostin taidekujalta hetken jumittamisen jälkeen (se oikeasti tuijo
tti mua sieltä pöydältä..) TULHUN. Suloisimman otuksen ikinä (jos Sannaa ei lasketa).


Cthulhuhan se siis on, mutta kun se oli pöydässä nimetty Tulhuksi, niin se on Tulhu. Suloinenihana. ♥

Ostin myös L-kirjanmerkin taidekujalta, mikä pääsi onnellisesti heti Epäilys-kirjani väliin.


Tuolta pöydältä sen siis ostin, ja menin heti pyörimään siihen vielä kameran kanssa kun Anni meni syömään muffinsseja. (Voin varmaan mainostaa kun rak
astin kirjanmerkkiäni? Eli tänne vain tilulilulei.) Taiteilijoita on kiva sponsoroida.

Sitten cosplaykisaan. Eli katsottiin sekä pukukisa, et
tä parikisa, koska molemmissa oli kisaamassa mussukoita. Ekaksi tietenkin mussukat, joita kuvasin kisan ulkopuolella:


Sitten randomkuvia kisassa olleista hienoista puvuista. Kaikista ei ollut selviä kuvia, joten tässä nyt muutama kiva:



Siinäpä niitä joitakin kivoja. (Jos joku näkee [mitä epäilen] kuvansa täällä ja haluaa pölliä sen [mitä epäilen myös], niin be my guest, kunhan ilmoitat. Tai jos haluaa kuvansa pois niin siitäkin saa ilmoittaa.)

Täytyy vielä laittaa kuva siitä, kun kaikki pukukisaajat tanssivat Caramelldansenia. Mira oli kovin huvittava heiluessaan takana Kandana. Kanda + tanssiminen, ei oikein toimi.


Siinäpä se päivä taisi olla pähkinänkuoressa. Ainiin, paitsi kotimatkalla tapahtunut tapaturma; onnistuin jossain vaiheessa hävittämään lompakkoni. Luultavasti se jäi lojumaan junan lattialle. Että voi jee, nyt meni muuten kaikki kortit. Onneksi tuhlasin kaikki rahani, niin sitä ei sinne lompakkoon jäänyt.

Nyt täytyisi varmaan käydä nukkumaan, että pääsen ylös sängystä huomenaamulla. Tanssimaan heti aamusta, how lovely. Ehkä pitäisi pikkuhiljaa osata kaikki tanssit, kun loppuviikosta on sitten itse Wanhojen tanssit 2009. Kuulostaa pelottavalta kun ajattelee. Ainiin, ja huomenna on myös kokeiden palautukset, mikä tarkoittaa sitä, että pitää alkaa lukea uusintakokeisiin. Fuck.