maanantai 22. marraskuuta 2010

Ilmoitusluontoista asiaa.


Olen pohdiskellut. Ja pohdiskellut. Ja pohdiskellut. Ja tullut sellaiseen päätökseen, että on uuden blogin aika.


Ja osoite tulee tässä: http://caroliinan.blogspot.com/


Tämän vanhan blogin sekavuus alkoi ahdistaa, ja motivaatio kirjoittaa on karissut pikkuhiljaa pois. Siksipä ajattelin aloittaa ihan puhtaalta pöydältä. 8)

keskiviikko 17. marraskuuta 2010

and there'll always be times like these

Tänään sain tehtyä tuon seinän uudelleenjärjestelemisprojektin, mikä mun on nyt jo kauan pitänyt tehdä. Eli siis poistaa turhat julisteet, järjestellä vanhat, ja laittaa uusia. (Aion ottaa julisteista nyt kaiken irti, kun voin vielä niitä seinälle laittaa. 8D)

Vanha seinä oli siis kaikessa sekavuudessaan tässä:
Image Hosted by ImageShack.us
Siinähän oli sitten kaikkea Doupeista L:ään ja Harry/Draco -kuvasta kavereiden piirroksiin ja keikkalippuihin.

(Ja mullahan on siis myös syy siihen, miksi tuolla seinällä on pakko olla jotain:
Image Hosted by ImageShack.us
Vajaa seitsemän vuoden julisteet ovat tehneet tehtävänsä.)

Uusi seinä näyttää tältä:
Image Hosted by ImageShack.us
Eli vähän vähemmän sälää ja isompia julisteita (kiitos Sanna ♥). Mua kyllä hämää tuo epäsymmetrisyys, mutta ei voi mitään.

Mun piti jatkaa tätä postausta vielä jollain vähän mielenkiintoisemmalla asialla kuin mun seinäni, mutta oon ihan liian poikki. Täytyy muutenkin herätä huomenna ajoissa, kun puksuttelen Helsinkiin tsekkailemaan sen Potterin.
Nyt mulla kuitenkin on sentään joitain postausideoita (en sitten tiedä onko ne mielenkiintoisia vai ei, mutta anyway), joten palaillaan.

ps. Day 15 - A song that you listen to when you’re happy

Mulla ei oikeasti ole mitään erityisiä mieliala-biisejä. On siis sellaisia, joita kuunnellessa jokin tietty mieliala yleensä nousee esille, mutta ei ole oikeastaan mitään tiettyjä biisejä, mitä kuuntelen jos olen esimerkiksi juuri iloinen. Iloisena kuuntelen kaikkea hyvää tietenkin. 8D
Koetan kaivella iTunesistani jonkun hyvän mielen biisin. Se tulee luultavasti olemaan aika random.

... ja randomin biisin löysinkin.

SHINee - Ring Ding Dong
No eihän tätä biisiä voi kuunnella millään jos on pahalla mielellä. :--D

tiistai 16. marraskuuta 2010

polished

Tämä päivä kului Helsingin sateisilla kaduilla - tai oikeastaan sisällä kauppakeskuksissa. Sain eilen kuningasidean lähteä tänään shoppailemaan niitä kynsijuttuja, joita en ole löytänyt Riihimäeltä. Nappasin Noran siis mukaani ja puksuteltiin junalla pääkaupunkiin.
Löysin suunnilleen kaiken minkä tarvitsin, enkä tällä kertaa ostanut oikeastaan mitään sellaista 'iih pakko saada toi' -juttua. Vaatteita en ostanut yhtään, koska a) budjetti ei antanut periksi ja b) en olisi kumminkaan löytänyt mitään, missä näytän mielestäni hyvältä. Tosin olen kyllä totaalikyllästynyt kaikkiin vaatteisiini, joten saattaisi olla ehkä uusien aika?
Anygays, käytiin Noran kanssa siis Stockmannilla, Forumissa, Akateemisessa kirjakaupassa (vaikka sehän nyt on periaatteessa osa Stockmannia plööplöö) ja Korumaailmassa (+GT:ssä, Monkissa ja H&M:llä mutta ne olivat aika pikaisia reissuja). Oltiin ylpeitä itsestämme kun ei menty Kamppiin.

Ja ne ostokset:

DSC01772_kynsijutut
Vitsi kun toi kuvanlaatu on ihana...

Elikkä Mavalan Color-matt -mattalakka, BeYun hopeinen kynsilakka, Dependin vaaleanpunainen lakka Sannalle (tosin jos se ei kelpaa sille niin ei se mua ainakaan haittaa 8D), perusvalkoinen Mavalan kynsilakka ja Isadoran Graffiti Nails -kynsilakka. Kaikki muut olivat ostoslistalla paitsi BeYun glitterlakka, mutta sen ajattelin sopivan hyvin tuon graffitilakan alle, joten ostin sen.
Mattalakkaa olen ollut ostamassa ties kuinka kauan, mutta Ebayn kautta tilaaminen ei vain ole luonnistunut (kun olin ostamassa siis Essien tai O.P.I.:n versioita), ja olin ikionnellinen, kun luin, että Mavalalta tulee oma versionsa. Graffitilakka taas on ollut ostoslistalla siitä asti, kun joku YouTuben kauneusguru sitä esitteli. Ja on se kyllä siisti.

DSC01786_graffitikynnet

PLEASE IGNORE:
- kynsilakka joka on ympäri sormia
- revityt kynsinauhat
- kynsien tynkyys, leikkasin ne juuri

Kynsijuttujen lisäksi ostin Got2B:n Guardian Angel -lämpösuojasuihkeen (koska tuo mun Toni&Guyn suihkeen tuoksu on niin tajuttoman pistävä, että tulee migreeni), uuden huulikorun (samanlainen kuin ennen, mutta vain pienemmillä palloilla), uusimman Companyn ja hammasharjan (:D).
Meinasin Akateemisessa Noran selaillessa korean kielen oppikirjoja, että alkaisin lukea jotain uutta kieltä. Nappasin siitä sitten swahilin kielen oppikirjan kouraani, ja aloin lukea sitä ääneen. Pakko sanoa, että se on muuten erittäin hauskankuuloinen kieli. 8D Voisin oikeasti alkaa opiskella sitä.

Mulla on tosi räjähtänyt olo, mutta samalla kun kuvailin kynsiäni, niin oli pakko ottaa pakollinen pärstäkuva.

DSC01803_minä3
Tässä kuvassa on muuten uusi huulikoru paikallaan. Ei sitä eroa varmastikaan edes huomaa? 8D (Ja mites toi haalistunut hiusväri...)

Ennen kuin lopettelen laitan muutaman kuvan lauantailta, kun Sanna laittoi mun hiukset kivasti.

DSC01771_minä1
Tää oli taas niin boobieshot, että oli pakko sensuroida.

DSC01752_minä2
DSC01757_nallesanna
Ja Nalle oli taas pakko tunkea kuviin. Ja Sanna on söpö.

Nyt voisin alkaa kirjoittaa, ja sen jälkeen ehkä voisin yrittää järjestellä tuon mun seinän uudelleen, jos vaikka sais aikaseks (Ja kyllä, teen yleensä kaikki asiat keskellä yötä. Normaali unirytmi on mulle nykyään hyvin kaukainen asia. Siksi aina sanonkin, että musta tulisi hyvä vampyyri, kun niiden unirytmi passais mulle paremmin.). Ei mun ookkaan tässä pitänyt tehdä asialle jotain kun jonkun kuukauden ajan...
Haluun tän miekkosen seinälleni:

DSC01806_adamlambert1
Yeah.

ps. Keskiviikkona katsomaan Harry Potter and the Deathly Hallows! Onnea niille jotka on meidän kanssa samassa näytöksessä, on nimittäin luvassa paljon: "ei sen noin kuulu mennä!", "miks toi on tollanen", "uu hottis Draco" (minulta), "uu hottis Snapu" (Noralta), "mua edelleen vituttaa kun Danielilla on siniset silmät", "miksei Voldulla oo vieläkään nenää?" jne. (14:30 alkava näytös Tennispalatsi ykkösessä, vinkvink)

pps. Day 14 - A song that you listen to when you’re angry

En yleensä kuuntele musiikkia enää nykyään, kun olen vihainen. Mutta laitan muutaman, mitä kuuntelin yläasteella vihanpuuskissani (:D). Beware.

Turmion Kätilöt - Pirun nyrkki
Mua naurattaa. Oikeasti. 8DDD ("Olen väsynyt kiiltämään, olen väsynyt tuntemaan, en jaksa nyt. Älä tapa, älä jätä henkiin, raatele nahkani alta. Väkivalta meidät kastaa, päästäkää minut tästä.") Oi kyllä, kuuntelin tätä joskus ihan kikseissä. (Ja joo, tämä varmasti auttoi sikana, kun olin vihainen...)
... en pysty enää lopettamaan nauramista.



Children Of Bodom - In Your Face
Ihanaa vihanlietsontamusaa. 8D tosin tästä biisistä tykkään edelleen. Bodomista tulee kiva olo.



Örrör.

tiistai 9. marraskuuta 2010

it only burns when i breathe

En muistakaan sitä, koska olisin viimeksi kokenut näin hirveää keikanjälkeistä masista. Kyllähän niitä päiviä oli silloin muutama vuosi takaperin, kun juoksin keikalla joka toinen viikonloppu, ja keikoilla riehuminen oli enemmän tai vähemmän elämäni (ja erittäin suuri kiitos siitä Sannalle, jonka mukana suurimmalle osalle keikoista könysin). Voi sitä aikaa (kuulostan vanhalta mummolta...), kun jaksoin puskea kolmen päivän keikkaputken läpi, ja mennä seuraavana päivänä vielä kouluun (useimmiten en kuitenkaan mennyt, lol). Olin kuitenkin jo jotenkin sisäistänyt sen, etteivät keikat enää tunnu samalta, kuin silloin joskus. Sain kuitenkin taas huomata, että väärässähän sitä taas oltiin. Ja sen upean keikkakiksahduksen tarjosi Adam Lambert lauantaina 6.11. Kaapelitehtaalla. Mä en pysty sanoin kuvaamaan sitä fiilistä, minkä koin kun Adam nousi lavalle. Mun piti syöksähtää kauan vaalimiltamme paikoilta mikseripöydän edestä kaiken sen väkijoukon keskelle, koska en vaan yksinkertaisesti pystynyt olemaan paikallani. Musta tuntuu, että sekosin viimeksi keikan aikana sillä lailla vuonna 2008.
Vaikka puolet keikasta jouduin kuikuilemaan päiden takaa, ja osa lavashowsta jäi näkemättä mun auttamattoman lyhyyden takia, niin fiilikset oli kuitenkin katon yläpuolella. Kiljuin ja pompin kuin idiootti, ja koska olin suhteellisen takana, niin ympärilläni olevat ihmiset eivät olleet aivan yhtä innoissaan. Mikäs siinä yksin riehuessa. Oli upea tunne kuulla kaikki lempparibiisit livenä, ja sisäinen fanityttönikin sai nostaa päätään, kun Adam päätyi pussaamaan yhtä bändiläisistään. Aivosolujakin omaava ihminen sekoaisi siinä tilanteessa, oli se sen verran siirappista.
Kaiken pitää kuitenkin loppua aikanaan. En keikan loppuessa oikein ollut edes sisäistänyt sitä, että näin juuri Adam Lambertin livenä. Pieni hysteriahan siinä oli päällä, mutta yllättävän rauhallisesti sain poimittua Tiinan mukaani, ja narikkaan jonottamisen jälkeen poistuimme rakennuksesta oikein rauhallisesti (tosin sekosin vähän ovella, kun siinä oli tyyppejä jakamassa julisteita, ja syöksähdin siihen hullunkiilto silmissä ja hoin "mullemullemulle"...).
Nyt kuitenkin viime päivinä videoita (Laittaisin niitä videoita tähän postaukseen, mutta laatu on sen verran paska, että hyvä jos kuvasta saa mitään selvää. Tai äänestä, kun mun oma ääni kuuluu epäilyttävästi sieltä myös...) ja Adamin biisejä fiilistellessä olen jatkuvasti tuntenut hirveätä angstia siitä, etten voi siirtää aikaa taaksepäin. Periaatteessa mulla on erittäin hyvä olo, mutta samalla tuntuu jotenkin tosi epätoivoiselta, kun en voi enää palata keikalle. Päällimmäisenä kuitenkin hyvä olo, koska oli tosi mukava huomata, että voin vielä kokea sen keikkahekuman, enkä ole kasvanut siitä vielä yli. Kiitos ja näkemiin.

Tai ei näkemiin, ajattelin vaan, etten ehkä enempää ala pidentämään tuota tekstipötköä, siinä on muutenkin jo liikaa luettavaa. Ja sekavuutta tietenkin myös, kuten kaikissa jutuissa mitä teen.

Huomenna mulla on varattuna kirppispöytä Noran kanssa, ja mulla on mennyt tänään koko päivä siihen, kun oon laputtanut noita myytäviä tavaroita. Niin, ja katsonut myös mitä myyn. Olen erittäin ajoissa liikkeellä, tiedän. Mutta kaikki nyt on kuitenkin pakattu, ja huomenna menemme sitten järkkäämään pöytää. En tiedä saanko mitään myytyä, on ihan sellainen fiilis, ettei kukaan noita mun juttuja halua, mutta en mä yrittämisessä mitään häviä. Paitsi vähän rahaa tietenkin. Onneksi meillä nyt on se pöytä kumminkin viikon tai kaksi, niin ehkä sinä aikana joku kiinnostuu mun vanhoista Elle-lehdistäni ja mangoistani...

Tuntuu erittäin tyhmältä tehdä tällainen postaus, jossa ei ole ollenkaan kuvia, mutta valitettavasti mä en vaan ole ottanut kuvia mistään nyt viime aikoina... Oma saamattomuus on ärsyttänyt suunnattomasti koko syksyn, ja tulee luultavasti ärsyttämään aina siihen asti, kun on opiskelupaikka kourassa. Mä haluaisin kovasti kuvata tekemisiäni, mutta kun mä en ihan totta tee yhtään mitään. Niin säälittävältä kuin se kuulostaakin. :---D En myöskään välttämättä ole kovin iloinen kameran edessä olemisesta, mun itsetuntokriisit alkaa nimittäin venyä aika suuriin mittoihin... Ei siitä kuitenkaan sen enempää.

Ajattelin nyt tässä lähiaikoina yrittää saada aikaseksi ne rästiin jääneet postaukset (se Pariisi-postaushan ei ole myöhässä ja sillein). Harva postaustahti johtuu edelleenkin siis elämän puutteesta, itsetuntoangsteista ja siitä, että mun kaikki kirjoitusinto menee irrallisiin teksteihin, mitä kirjoittelen. Jos saan joskus aikaan jotain hyvää, julkaisen sen ehkä täälläkin. Luulen kuitenkin, ettei kovinkaan moni innostu epämääräisestä fanfictionista. 8D

Eipä mulla tässä varmaan muuta (ihan kuin tuo tekstipötkö ei olisi jo tarpeeksi pitkä...), palailen taas muiden kirjoittelujen pariin.

ps. Day 13 - A song from your favorite album

On varmaan erittäin suuri yllätys kaikille, mikä mun lempialbumini on tällä hetkellä...

Eli ihanaisen Adamin For Your Entertainmentilta Voodoo ja Can't Let You Go, koska en osaa valita vain yhtä. (Lisäksi olisi myös Strut, mutta olen laittanut sen johonkin aikaisempaan juttuun jo.)



maanantai 1. marraskuuta 2010

leave it unspoken

Ajatuksissani oli yrittää saada aikaan jonkinlainen postaus, mutta sitten tajusin, että eipä mulla oikeastaan ole mitään materiaalia että saisin sellaisen edes kasaan. Olen yrittänyt siis haalia kuvia sieltä ja täältä viimeisen parin kuukauden ajalta, mutta niidenkään määrällä ei kamalasti juhlita. Tästä postauksesta tulee siis luultavastikin päämäärättömistä postauksista päämäärättömin. Mutta sellaisiahan mun postaukset on aina, vai kuinka?

Tältä mun elämäni on näyttänyt viime aikoina: (Kuvat on siis täysin randomissa järjestyksessä ilman mitään logiikkaa. Osan on ottanut Sanna, osan minä ja osa on otettu ipuhelimella)

Photobucket
Nalle

tuparit 010_1
Lauran tuparit n. viikko takaperin. Erittäin edustava kuva. (Yhyy kun mun tukka näyttää hirveeltä, se oli oikeesti ihan kivasti.)

IMG_0124
Amarillossa viime keskiviikkona. Drinkit 2e.

DSC01618_koirat
DSC01550_sannanalle
Käytiin Sannan kanssa koirapuistossa joskus aikoja sitten.

DSC01681_ysl2
DSC01685_ysl1
Emotionissa oli kivat alet. Sain ton jollain seitsemällä eurolla.

DSC01709_lumi
Ensilumi tuli ja meni. Mielenkiintoista että nyt on marraskuun ensimmäinen päivä ja täällä on täysin lumetonta ja 10 astetta lämmintä. Ei siinä mitään, olen kyllä erittäin tyytyväinen, mutta vähän outoa.

DSC01704_lehdet
Random peruslehtikuva.

DSC01693_suoristin
Käväisin muotimessuilla Lauran kanssa ja mukaan lähti ihana Remingtonin suoristusrauta. On kivaa kun on rauta mikä kerrankin tekee jotain.

DSC01689_lankakerä
Joskus neuloin.

DSC01712_adam
ENS LAUANTAINA.

IMG_0125
Lauantaina oltiin kirja/musiikki/ruoka/viini/mikäliemessuilla. Pääasiassa oltiin tsemppaamassa Annia ja Miraa World Cosplay Summit -karsinnoissa, mutta pyörittiin me siellä ympäriinsä ja sitten jäätiin Sannan iloksi katsomaan vielä Antti Tuiskua.

caro2_2
Näytän oudolta, mutta Sanna on kyllä maailman suloisin♥. Messuiltahan siis tämä kuva.


DSC01720_cdt
Ja messujen vähäiset mutta sitäkin kivemmat ostokset. Hurtsin Happiness -cd, ollut jo kovassa kulutuksessa parina viime päivänä. Ostin myös tuon Adamin For Your Entertainmentin toisen version, kun siinä on neljä biisiä enemmän kun ekassa versiossa... :---D Oli kuitenkin pakko.

Jee, siinä ne sitten taisi ollakin. Mua kyllä vähän ahdistaa tän postauksen epäjärjestelmällisyys, mutta näitä pitkän aikavälin postauksia on aika hankala järjestellä fiksusti. Lol. No, saa nyt luvan kelvata.

Tällä viikolla mun ohjelmistooni tulee luultavasti kuulumaan parin kaverin näkemistä, random koulutushaastattelu työkkärissä ja lauantaina sitten se Adam♥. Pakko kyllä sanoa, että on vähän saamaton olo.

Muttajoo, taidan tästä häippästä syömään ja sensemmoista, sitten täytyy ehkä ryhtyä kirjoituspuuhin Sannan mieliksi. 8)

ps. Laura pisti mulle haasteen, ja ajattelin, että pistän sen nyt tähän postausideoiden toivossa.

Kerro minulle kolme (tai enemmän tai vähemmän) sellaista asiaa elämästäni, josta haluat että otan kuvan (esimerkiksi "lempipaikkasi kotona"). Lupaan ottaa kuvat ja liittää ne erilliseen merkintään. Haasta kolme ihmistä tämän jälkeen tekemään omat kuvamerkintänsä.

En nyt haasta ketään, mutta tehköön kuka haluaa. 8)

pps. Day 12 - A song that describes you
Apua, tää on vaikee. Niin vaikee, että piti kysyä Sannalta. Ja vastaukseksi tuli tämä:

Antti Tuisku - Hyökyaalto
En myöskään ollut yhtään yllättynyt, että vastaukseksi tuli Tuiskua. 8--D


Mutta jos nyt itse mietin, niin muutamakin biisi.
Välillä tuntuu tältä:
Dope Stars Inc. - Lost


välillä tältä:
Adam and Andrew - The Emo Song


mutta luulen että loppujenlopuksi mua kuvaa kuitenkin parhaiten tämä:
Katy Perry - Ur So Gay

keskiviikko 27. lokakuuta 2010

JIHUU, olen saanut koneeni takaisin. Yritän siis päästä taas postausten pariin. Harmillisesti vain mun elämäni on oikeasti erittäin tylsää ja mun vaatteeni ei näytä hyviltä mun päällä ja mulla on aina paha naamakriisi, mutta ehkä siitä selvitään. :---D

tiistai 12. lokakuuta 2010

plop plop

Joo, elikkäs mun koneenihan on edelleen huollossa (tai oikeastaan uudelleen, koska eihän ne sitä vikaa olleet korjanneet kun kone tuli takaisin), joten päivittäminen on sen takia estynyt. Onhan meillä tässä taloudessa toki muitakin koneita, mutta olen jotenkin tosi kummallinen enkä osaa toimia normaalisti jonkun toisen koneella. Blogipäivitysten teko tuntuu typerältä.

Aion kuitenkin jatkaa tätä hommaa, kunhan saan koneeni takaisin ja saisin muutenkin otettua itseäni niskasta kiinni. Yritän muutenkin saada elämääni kasaan, koska se on vähän levällään tällä hetkellä. Ei mitenkään kummallisemmin, mutta opiskelupaikan puuttuminen vaan ottaa koville joka päivä. Plus kaikki muut asiat, joihin mä olisin valmis just nyt, mutta joita mä joudun odottelemaan. Se on aika turhauttavaa. Mutta kyllä tää tästä sumpliintuu.

Ja vielä asiasta kukkaruukkuun, olin Lauran kanssa viime torstaina Trendsales.fi-sivuston järjestämässä bloggaajaillassa ravintola Meccassa (johon siis lähdin ihan vain Lauran aveciksi), jossa sitten syötiin herkullisia coctailpaloja, maisteltiin vähän skumppaa ja saatiin tietoa Trendsalesista yrityksenä. Trendsaleshan on siis verkossa toimiva muotituotteiden osto- ja myyntipaikka. Sinne voi siis laittaa myyntiin omia vaatteitaan ja asusteitaan ja muuta sellaista, ja tietenkin sitten ostaa muiden tuotteita. Koko hommahan on lähtenyt käyntiin Tanskasta, jossa Trendsales on erittäin tunnettu. Lisää tietoahan löytyy tietenkin Trendsalesin nettisivuilta.


(Pöllin kuvan Lauralta.)
Joo elikkäs sen takia tästä jaarittelen, että mullekin tarjottiin mahdollisuutta yhteistyöhön Trendsalesin kanssa, ja tartuin innoissani mahdollisuuteen, koska onhan se nyt vaan niin siistiä. :D Vaikka mustahan ei tolle sivustolle mitenkään huimasti hyötyä ole, kun mun lukijamääräthän hipoo taivaita ja niin edelleen, mutta kivaa kun silti sain mahdollisuuden. Ajattelin myös, että tämä saattaa antaa mulle sen kaivatun sysäyksen palata blogini pariin. (Jos nyt vaan sais sen perkeleen tietokoneen takaisin...)
Niin ja siis käytännössähän tää tarkoittaa sitä, että tonne pläjähtää Trendsalesin banneri tonne johonkin reunaan. Eipä sen kummempia. 8D

Joo eipä tässä kai muuta. Palaillaan.

sunnuntai 19. syyskuuta 2010

Tällainen pienoinen ilmoitus tähän väliin; en ole kuollut (jos se nyt ketään enää kiinnostaa kun en ole taas aikoihin kirjoittanut mitään :--D) vaan mun tietokoneeni on huollossa. Plus mun elämässäni ei tapahdu yhtikäs mitään mistä postata. Surullista mutta totta. Palaillaan sitten kun saan koneeni takaisin, jos vaan keksin jotain mistä kirjoittaa. Tuskin ketään kiinnostaa lukea siitä, kuinka olin taas koko päivän kotona ja katsella samanlaisia kuvia kirjoista mitä luen tai dvd:istä mitä katson.

tiistai 24. elokuuta 2010

i could show you the world

Koska mulla ei ole energiaa kirjoittaa mitään sen kummempaa, niin kuvat saavat nyt näin kliseisesti kertoa enemmän kuin tuhat sanaa.

Näin olen viettänyt aikani viimeisimmän kunnon postauksen jälkeen:

DSC01525_työajat1
Suoritin pikaisen työputken.

DSC01523_ankkalippu
Olin Ankassa.

DSC01536_tv1
Tv on ollut liian hyvä kaveri. (Telkkaa on myös vaikea kuvata.)

DSC01522_pillerit
Särkylääkkeitä ja antibioottejakin on tullut syötyä.

DSC01526_valokuva1
Olen ikävöinyt Sannaa.

DSC01540_naabe1
Ja paijaillut Nallea.

DSC01508_kirjat1
Kävin myös kirjastossa (älkää naurako tuolle Ikuisesti prinsessa -kirjalle! Täytyyhän sitä nyt tuokin lukea kun oon muutkin osat lukenut).

DSC01516_youtube1
YouTube on myös ollut aivan liian hyvä kaveri.

Tämän lisäksi olen saanut sopivasti ahdistuskohtauksia ja miettinyt että mitähän tässä nyt sitten tekisi. On vaikeaa kun yhtäkkiä elämällä ei ole yhtään tiettyä kiintopistettä ja kaikki aika menee haahuillessa. Yhyy.

Nyt täytynee mennä niistelemään nenää. Argh.

ps.
Day 11 - A song that no one would expect you love

Tää on vaikea, koska mä olen niin kummallinen että mikään outokaan ei tunnu oudolta. Mutta heitetäänpä nyt vaikka tämä.

the Gazette - Cassis
(Jep, on tää ihana.)


pps. Tässä on Miran postaus Tales of the Abyss -photoshootista, josta kerroin taannoin (ainakin muistaakseni...). Minä siis kuvaajana. Yritän kyllä saada aikaiseksi tehtyä siitäkin postauksen, mutta energiatasoni ovat aivan liian alhaiset satojen kuvien läpikäymiseen.

sunnuntai 22. elokuuta 2010

pöö

Jos sitä nyt taas palailisi blogin pariin pikkuhiljaa. Innostus nuupahti taas ihan täysin, mutta yritän palailla. Kun vaan olisi jotain kirjoitettavaa. (Mites ne rästiin jääneet postaukset...)

Olin vähän aikaa taas töissä, joten käytin vapaa-aikani sosiaaliseen elämääni, mutta nyt kun olen taas työtön raasu, niin kerkiää ehkä datailemaankin. Yritän taas kunnostautua. Mun elämässäni vaan ei oikein tapahdu mitään kiinnostavaa.

maanantai 2. elokuuta 2010

Ajattelin tulla vain ilmoittamaan, että saattaa tulla pieni tauko postauksiin, uusi kone on tuloillaan ja säätäminen sen ja tämän vanhan kanssa vie aikaa. Palailen kuitenkin mahdollisimman pian Traconpostauksen ja mun yleisen häröämisen kanssa. 8--) See ya then.

torstai 29. heinäkuuta 2010

i wanna start a revolution

Mitä tämä blogi olisikaan ilman turhanpäiväisiä postauksia höystettynä päämäärättömillä kuvilla.

DSC01491_marjat1

DSC01487_pandora1
Eilen kulutin aikaani lähinnä blogien parissa.
Konevanhukseni pääsee piakkoin eläkkeelle. Tänään saatiin siis tilattua mulle vihdoin uusi kapistus, joka on siis mun yo-lahjani. (Joudun tosin itse maksamaan siitä puolet.) Loppujenlopuksi mun haaveeni ihanaisesta Macbookista murskattiin, ja mun oli pakko taipua, koska loppujenlopuksi mulle on tärkeämpää koneen tehokkuus kuin se, että se on kaunis ja upea ja mac ja kaikkea muuta siltä väliltä. Eihän siinä mitään ongelmaa olisi ollut, jos Apple ei vain olisi niin saatanan kallis merkki. Totesimme, että samaan hintaan saan perkeleesti paljon tehokkaamman masiinan, jos vain kestän sen faktan, että se nyt onkin sitten pc. (Pakko kyllä myöntää, että pelaan mä simssiä mielummin 17-tuumaisella näytöllä kuin 13-tuumaisella. Ostakaa joku mulle 17'' Macbook pro?)

DSC01493_koruteline

DSC01495_simsit1

DSC01502_iphone1
Ja tupla♥.

Nämä kuvathan ovat siis eiliseltä. Päivä kului tv:n ja koneen välillä ravaten, illalla Sanna tuli meille yöksi. Tänään päivä on ollut lähes samanlainen, mutta vain ilman Sannaa (:<).
Paitsi että tää kuumuus ihan oikeasti saa mun aivot sulamaan ja valumaan korvien kautta ulos...

ps. Kuten varmasti huomaatte, vaihdoin bannerin. Se on kyllä hemmetin taiteellinen. 8---D Joillain sitä vain on lahjoja kuvanmuokkauksen saralla...

pps.
Day 10 - A song from your favorite band

Ei sitten yhtään vaikeampaa... No, laitan nyt sitten tänhetkisen lempparini lempparilta.

Adam Lambert - Strut (Musta tuntuu että oon laittanut tän saman biisin jo johonkin mutta whatev. AL ei ole mun ainoa lemppari, mutta se nyt oli helpon keksiä tähän.)

keskiviikko 28. heinäkuuta 2010

lakkiaiset 5.6.2010

Jos joku väittää, että mä postaan viiveellä niin voi syödä sukkansa...

Joo, ajattelin siis nyt jakaa teidän kanssanne erään elämäni tärkeimmistä päivistä, lakkiaispäiväni. Mulle (ja kaikille muillekin tietysti) ylioppilaslakin saaminen oli elämääkin suurempi tapahtuma. Lukion aikana mun elämässäni tapahtui niin paljon sekä ylä- että alamäkiä, elämänmuutoksia ja kasvamista, että koko sen elämänvaiheen päättyminen tuntuu edelleen aivan uskomattomalta. Varmasti myös mun vanhoista postauksistanikin voi saada selkeän käsityksen siitä, että lukioaika ei todellakaan ollut mulle mikään helpoin juttu. Olin jossain vaiheessa vakavissani lopettamassa lukiota keskenkin, mutta sitten vaan pakotin itseni puurtamaan eteenpäin. Mä en ole mikään penaalin terävin kynä, joten mun piti tehdä välillä niin paljon töitä pärjätäkseni, että meinasin pimahtaa. (Ihan näin välihuomautuksena; en väitä, että lukio olisi muille ollut ruusuilla tanssimista tai helppoa, en myöskään väitä etteivätkö muut ihmiset olisi tehneet aivan yhtä paljon ja erittäin paljon enemmänkin töitä menestyksensä eteen kuin minä, puhun vain omasta näkökulmastani ja omista tuntemuksistani ja kokemuksistani.) Annoin liiankin usein itseni lipsua, ja huomasin hautautuvani huonojen arvosanojen alle. Tottahan se itsetuntoon kolahtaa. Mun elämäni suurimmat onnenhetket ja suurimmat tuskanitkut kävin läpi lukioaikana. Lukio laukaisi kaikki pahat tunteet mun sisälläni ja paisutti niistä yhä suurempia ja suurempia. Siinä vaiheessa tajusinkin jo, että eihän tästä enää yksin selvitä. Ystävien, vanhempien, psykologin ja lääkkeiden tuella siitäkin selviydyin, ja nyt sitä sitten istutaan tässä.

En mä olisi tämä sama henkilö, joka olen nyt, jos en olisi käynyt lukiota. Tutustuin lukiossa erittäin ihaniin ihmisiin, sekä opin tuntemaan ystäväni kunnolla. (Kiitos kun ootte olemassa murut ♥) Kasvoin myös henkisesti erittäin paljon. Olen mä toki vieläkin herkkä ylitunteellinen liikaa ajatteleva joskus hieman liiankin naiivi ja välillä taas ärsyttävän realisti näsäviisas kuivan ja erittäin huonon huumorintajun omaava hulluuksista haaveileva jyrkillä mielipiteillä ja huonolla itsetunnolla varustettu läheisiään rakastava höhlä itkupilli. Mutta ehkä kuitenkin vähän kasvanut sellainen.

Tämähän meni jaaritteluksi. Jos nyt kumminkin mentäisiin siihen lakkiaispäivään. Heräsin aamulla aivan tajuttoman aikaisin, ja silti tuli armoton kiire. Mulla oli erittäin huono tukka- ja naamapäivä (miksi oi miksi juuri silloin), joten olin mukavan kärttyinen. 8D
Lakkiaisjuhla alkoi kymmeneltä. Kuuntelimme kuorolaulua ja riemuylioppilaiden puheita ja tietysti saimme ne tärkeimmät paperit käteemme: ylioppilastodistuksen ja lukion päättötodistuksen. Saimme painaa lakit päähämme ja lauloimme Gaudeamus Igituria. Moni mun mussukoista sai stipendin. Itsehän en (yllättäen :---D) saanut mitään stipendiä, mutta yo-paperit käteen saatuani meinasin alkaa kiljua tanssia voitontanssia.

DSC00706_jengii4
Näyttää erittäin huvittavalta kun tuolla mustapukuisten pitkien poikien keskellä on tuollainen mustamekkoinen pieni kääpiö keskellä kuvaa... (Jos ette löydä minua kun näytän niin maahiselta, niin olen kahdeksas oikealta jos rehtoriamme ei lasketa mukaan riviin. :--D)

DSC00766_me2
Sillä on liimaantunut joku tosi lsd-pöhnäinen kestohymy naamalle...

DSC00768_äitiminä
Äiti rutisti mua niin paljon, että piti pistää naamalle hamsteri-ilme. 8---D

DSC00782_jengii4
Siinä marssitaan kulkueena kohti sankarihautoja. Joku Caroliina taas hieman yli-iloinen jne.

DSC00793_jengii3
DSC00816_jengii2
DSC00828_me1
Odotellaan sankarihaudoilla että päästään laskemaan kukkia.

DSC00847_jengii1
DSC00854_patsas
Meidän lukiollahan on siis ollut perinteenä, että uudet ylioppilaat marssivat joka vuosi kulkueena sankarihaudoille, ja laskevat ruusun tuon enkelipatsaan juurelle.

DSC00863_minä1
Voinko näyttää yhtään enempää atomipommin räjähdyksestä juuri selvinneeltä?

Sitten oli kotipartyjen aika. Meillä juhlat alkoivat kolmelta, jotta äidillä oli tarpeeksi aikaa valmistella kaikki. Kaikki sukulaiset ja tärkeimmät tuttavat kävivät, ja sain oikein mukavasti rahaa ja muutaman lahjan. Vaikka usein kaikki sukujuhlat aiheuttavat mulle harmaita hiuksia, niin olen kuitenkin tosi iloinen kun pääsen näkemään kaikki sukulaiset.

DSC00888_servetti
Mulla oli taas hienot servetit. Sekä mulla että Jonnilla oli rippijuhlissa tuollaiset kirjaillut servetit.

DSC00892_nalle1
Ja pakollinen Nalle-kuva.

Siinä ne paperit nyt sitten on. Couldn't be more proud. (Ja joo tosiaan, mullahan ei ole mitään tarvetta piilotella arvosanojani - ei sillä että siinä olisi jotain vikaa jos ei niitä halua julkisesti huudella ympäriinsä - niin jos nyt ette paperista saa selvää, niin: englanti E, ruotsi A, psykologia B ja äidinkieli M. Eihän ne mitenkään hienot ole mutta riittävät mulle. 8D)

DSC00870_jonniminänalle1
DSC00872_jonniminänalle2
Otettiin pihalla vähän kuvia. Jonnilla loppui peruskoulu samana päivänä, joten oli silläkin aihetta juhlia. 8)

DSC00878_nalleminä
DSC00875_nalleminä2
Nalle♥

Ja sitten myös pakollinen välikevennys:
DSC00868_nallelol
Huom. yksikään koira ei kärsinyt tätä kuvaa ottaessa.

DSC00929_noraminänoora
Nora ja Noora (+ Tiina, joka tuli myöhemmin) oli ainoat kavereista jotka pääsivät käymään, koska suurimmalla osalla oli omat juhlat. Noora valmistui amistosta ja aikaisemmin, Noralla oli omat juhlansa vasta seuraavana päivänä, ja Tiina on vasta niin pieni (sori hun 8---D), että he pääsivät käväisemään.

DSC00922_nalleriico
Nallella oli koirakaverina tuttaviemme tiibetinterrieri Riico.

Illalla lähdettiin sitten porukalla minäNoraAnniSannaJohanna vähän baareilemaan, ja Nora ja Anni tuli hakemaan mua niin otettiin siinä muutamat kuvat.
DSC00948_anninoraminä2
DSC00951_anninoraminä1

Illasta mulla ei ole (thank god) kuvia, mutta sen voin sanoa, että kivaa oli. 8D Vaikka Noran ja Annin hermot saattoivatkin hieman kärähtää (niin mullekin olisi tapahtunut jos olisin ollut mun seurassa selvinpäin!), niin oli oikein mukava ilta.

Loppuun vielä ajattelin laittaa ne mun "viralliset" yo-kuvat. Itse en noista hirveästi välitä, koska en tosiaankaan ole tottunut katselemaan hammashymyäni, se on mielestäni erittäin karmaiseva. Tällaisia ne kuvat kuitenkin ovat (otin kuvista kuvat kameralla, joten laatu on aika sydän):
DSC01477_yokuva1
DSC01481_yokuva2

Sellainen oli siis mun lakkiaispäiväni. Ikimuistoinen ja sellainen, jota on (tukka- ja naamakriisiä lukuun ottamatta) kiva miettiä jälkeenpäin.

Tuntuu vaan tosi karmaisevalta, että mun pitäisi kai nyt sitten tuntea itseni edes jollain tavalla aikuiseksi. Eh.