Näytetään tekstit, joissa on tunniste kirjat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kirjat. Näytä kaikki tekstit

tiistai 24. elokuuta 2010

i could show you the world

Koska mulla ei ole energiaa kirjoittaa mitään sen kummempaa, niin kuvat saavat nyt näin kliseisesti kertoa enemmän kuin tuhat sanaa.

Näin olen viettänyt aikani viimeisimmän kunnon postauksen jälkeen:

DSC01525_työajat1
Suoritin pikaisen työputken.

DSC01523_ankkalippu
Olin Ankassa.

DSC01536_tv1
Tv on ollut liian hyvä kaveri. (Telkkaa on myös vaikea kuvata.)

DSC01522_pillerit
Särkylääkkeitä ja antibioottejakin on tullut syötyä.

DSC01526_valokuva1
Olen ikävöinyt Sannaa.

DSC01540_naabe1
Ja paijaillut Nallea.

DSC01508_kirjat1
Kävin myös kirjastossa (älkää naurako tuolle Ikuisesti prinsessa -kirjalle! Täytyyhän sitä nyt tuokin lukea kun oon muutkin osat lukenut).

DSC01516_youtube1
YouTube on myös ollut aivan liian hyvä kaveri.

Tämän lisäksi olen saanut sopivasti ahdistuskohtauksia ja miettinyt että mitähän tässä nyt sitten tekisi. On vaikeaa kun yhtäkkiä elämällä ei ole yhtään tiettyä kiintopistettä ja kaikki aika menee haahuillessa. Yhyy.

Nyt täytynee mennä niistelemään nenää. Argh.

ps.
Day 11 - A song that no one would expect you love

Tää on vaikea, koska mä olen niin kummallinen että mikään outokaan ei tunnu oudolta. Mutta heitetäänpä nyt vaikka tämä.

the Gazette - Cassis
(Jep, on tää ihana.)


pps. Tässä on Miran postaus Tales of the Abyss -photoshootista, josta kerroin taannoin (ainakin muistaakseni...). Minä siis kuvaajana. Yritän kyllä saada aikaiseksi tehtyä siitäkin postauksen, mutta energiatasoni ovat aivan liian alhaiset satojen kuvien läpikäymiseen.

torstai 28. tammikuuta 2010

take a trip and fall into the glitter

Tänään oli vihoviimeinen koulupäivä lukiossa. En oikein osaa sisäistää sitä. Tokihan edessä on vielä koeviikko ja sensellaista, mutta normaalia koulua ei ole enää ollenkaan. Pelottavaa. Mä en ole oikein ehtinyt valmistautumaan tähän.

Tänään on ollut myös ihan mukava päivä. Paha olo on hellittänyt pikkuhiljaa, ja olen yrittänyt keskittyä enemmänkin kaikkiin elämän kivoihin pieniin asioihin. Kyllä ikävä vielä painaa, ja välillä tulee itkukin, kun tummanruskea silmäpari tapittaa mua seinältä, tai kun huomaan Turbon villapaidan mun vaatekaappini ylähyllyllä. Epätoivo on kuitenkin mennyt jo ohitse, ja olen oppinut hyväksymään asian kunnolla.
Ja nyt kun olen saanut taas vähän elämästä kiinni, niin voin taas keskittyä tähän bloggaamiseenkin. On mulla ollut vähän ikävä tänne kirjoittelemista (vaikka ei tässä nyt kovin pitkää taukoa ole ollutkaan), vaikken oikein vieläkään tiedä, miksi teen tätä. Mutta ehkä syyksi riittää se, että se on kivaa. 8-)

Vaikka meinasin jäätyä tänään aamulla auton penkkiin kiinni ja nukahtaa psykologian tunnille, niin päivä on ollut oikein mukava. Äidinkielentunnilla opettaja sanoi tekstitaidon vastauksestani, että vaikka se ei ollutkaan mitään parasta luokkaa, niin se silti pitää mun kirjoitustyylistäni. Ja se sanoi myös, että oli ajatellut, että mä olen varmasti hyvä esseekirjoittamisessa, kun mun tekstiäni on mukava lukea. Mulle tuli jotenkin erityisen mukava olo siitä, vaikken mä oikeasti saakaan esseeteksteistäni mitään erityisen hyviä. Tai oikeastaan ollenkaan hyviä. Mulla on ollut niin kamala kirjoitusangsti päällä jo kauan aikaa, niin oli tosi mukava kuulla, että joku opettaja sentään vielä arvostaa mun kirjoitustyyliäni.
Meillä oli myös info penkkareista tänään, ja sekin voi toi lähemmäksi sitä ajatusta, että koko lukio on ihan oikeasti kohta ohi.
Kun tulin kotiin tein itselleni ökyhyviä voileipiä ja istuin katselemaan Housea. Vaikka ajatuksissa pyöriikin taukoamatta se, että pitäisi lukea kirjoituksiin ja preliminääreihin, ja kirjoittaa vielä psykologian esseitä, niin on kiva viettää tuollaisia kiireettömiä hetkiä stressaamatta mitään.
Olen tänään myös kuunnellut hyvää musiikkia ja ottanut kasan sekä tarkoituksellisia että tarkoituksettomia kuvia.

Ostin esim. eilen jotain todella kivaa.

Eli siis Adam Lambertin For Your Entertainment -cd. Älkää naurako, tuo on oikeasti hyvä! 8D

Ja siis sarjassamme tarkoituksettomat kuvat.

Kirjasto on myös ollut vähän turhan hyvä ystävä viime päivinä. (+ eilen ostamani uusin Company ja eilen/toissapäivänä tullut Trendi) Kävi tosi hyvä tuuri, kun löysin valintakoekirjani kirjastosta. Vaikkakin luultavasti tulen sen vielä ostamaankin, niin ei sen etukäteisselailusta ole mitään haittaakaan. 8)

Pari ruotsinkielistä kirjaa yrittää tukea mun ruotsin opiskeluani, loput kirjat ihan silkasta mielenkiinnosta.

Lainasin kirjastosta muutaman koirakirjan ja sitten lainasin Pilviltä tämän, ennakoiden sen mahdollisesti saapuvan pienen karvakäärön ilmestymistä.

Not much to read, nah?

Tänään tuli myös postissa jotain kivaa:

Tänään olisi vielä vuorossa psykologiaa, vähän lisää Housea, ja illemmalla sitten telkkarista Salkkarit ja True Beauty, ja namihyviä Red Berries -muroja ja jogurttia, sekä toivottavasti aikainen nukkumaanmeno.
Huomenissa menen Sannan kanssa sulkapalloilemaan, sekä sitten illalla Sannan, Pilvin ja Noran kanssa baariin. Onneksi on vapaapäivä.
Hej då.

ps. Tänään saan vielä kai illemmalla tietää tarkan ajankohdan, milloin pääsen Pariisiin. Whihii!

torstai 10. joulukuuta 2009

"i thought it was quite catchy" "well yeah, so is aids"

Sain eilen possupiikin ja tämä päivä onkin sitten mennyt mukavasti sängynpohjalla. Eilisiltana vasen käsi oli lähes hyödytön, ja autolla ajaminen oli hyvin huvittavaa, kun en meinannut pysyä tiellä. Ensimmäisen kerran kuitenkin olin tyytyväinen siihen, että automme on automaattivaihteinen. Nyt on kuitenkin jo parempi olo, ei ole enää kuumetta ja pää ei tunnu lyijyltä. Päätin siis tulla päivittelemään ja postaamaan satsin kuvia, joita olen ottanut mm. tylsyyden iskiessä.

Aivan ensimmäiseksi täytyy esitellä muutama minulle postissa tullut hyvin mukava juttu. Etukäteisjoululahjat ovat ihan hyväksyttäviä, eikö?

Hyvin mukava juttu numero 1:



Olin hyvin katkera, kun Deathstars oli Suomessa useaankin otteeseen viime vuosina, mutta en koskaan päässyt katsomaan heitä alhaisen ikäni tai muiden esteiden takia. Nyt, vihdoinkin, pääsen vilkaisemaan yhden taannoisista lempibändeistäni ihan livenä. Vaikken kyseistä bändiä nykyään enää kovin paljoa popittelekaan, niin täytyyhän sitä nyt mennä katsomaan, ihan vanhojen aikojen kunniaksi. (Kiitos kovasti Anni kun lupauduit mukaani. ♥)

Hyvin mukava juttu numero 2:



Huuto.netistä huutamani Skinsin kolmas tuotantokausi. Vaikka olenkin nähnyt jaksot monia kertoja, niin onhan niitä eri asia katsella televisioruudulta, kuin epäselvänä tietokoneruudulta. Omnom. Skins on todellakin pelastanut kipeilypäiväni Sannan vierailun lisäksi. 8-)

Välikevennykseksi pari iltaa sitten otetut kuvat Turbosta, kun hän oli aivan ylitsepääsemättömän suloinen.



♥. Sydämeni sulaa, kun näen noin suloisen ilmestyksen.

Sen sijaan, että olisin kuluttanut aikaani jotenkin järkevästi, päätin tylsyyteeni kuvailla vähän huonettani. Eihän täällä sinänsä ole edes mitään mielenkiintoista, mutta kuvaaminen kiehtoi hieman enemmän, kuin takaraivossa kolkutteleva ajatus siitä, että pitäisi ehkä vähän alkaa lueskella kevään ylioppilaskokeisiin.















Nyt varmaan täytynee mennä katsomaan Muodin huipulle. Sen jälkeen tekisi mieli paneutua näihin:



Mutta joudun luultavasti sen sijaan lukemaan näitä:



Nyt tosiaan se Muodin huipulle. Huomenna koulussa vietetään abien jokavuotista pyjamapäivää, ja koulupäivän jälkeen mennään Sannan kanssa joululahjaostoksille. Hihii.

ps. Arvonta!

keskiviikko 1. heinäkuuta 2009

we're going nowhere fast

Mikä onkaan parempi tapa viettää kesäpäivä, kuin siivota hulluna? Olen pyörinyt täällä kolmesta lähtien ties minkä mopin ja imurin ja vesiämpärien ja mattojen kanssa ympäriinsä. Tuuletin kaiken maailman petivaatteitakin ja pesin äidin kanssa kilpikonnan akvaarioita pihalla. Nyt on kuitenkin jo päässyt rauhoittumaan. Kuuntelen angstista emomusiikkia (Drop Dead, Gorgeous ♥) ja mussutan muffinsseja, joten nyt on ihan kivaa. Lenkitin koiraakin, ja se meinasi läkähtyä kuumuuteen. Varsinkin, kun se innostui leikkimään naapurin yliaktiivisen pentukoiran kanssa..

Loppuviikoksi on taas mukavasti tekemistä, huomenna näen taas Tiinaa, ylihuomenna Sannaa, lauantaina menen tapaamaan nettikaveriani Jennaa Tampereelle, ja sunnuntaina näen Noran. Alkaakin olla jo ikävä kavereita. En ole nähnyt Pilviä kesäkuun kolmannen jälkeen, kun se ruojake lähti johonkin englantileirille Karjaalle. Miran ja Anninkin näkemisestä on kulunut jo hetki, ja niin myös Noran. Puhumattakaan sitten esim. Jennan, jonka näin viimeksi hyvin pikaisesti viime kesänä. Yhyy. Näin Sannan viimeksi tänään, ja ikävöin sitäkin jo nyt melkein kyynelehtien. Ehkä tää tästä nyt kumminkin. 8-D Pitää alkaa tehdä jotain hauskaa. Nää muffinssit on kyllä aivan tarpeeksi hauskoja.

Tekisi ihan kamalasti mieli lukea jotain. Kolusin Suomalaisen kirjakaupan alet läpi, eikä löytynyt mitään kivaa. En jaksanut raahata itseäni kirjastoon, ja tässä sitä nyt ollaan, hyllyssä vain kirjoja, jotka olen kaikki lukenut vähintään kolme kertaa. Olisi tuo Breaking Dawn tuolla edelleen keskeneräisenä, mutta tarvitsisin aika paljon jaksamista, että jaksaisin lukea Jacobin näkökulmasta. Katsotaan onnistuuko se vielä tämän vuoden puolella. Ja Bellakin on jo niin tyhmä, että ei voi muuta kuin huokaista.

Ehkä vain jatkan näiden muffinssien parissa.

sunnuntai 28. kesäkuuta 2009

np. nirvana - come as you are

Tänään olenkin pötkötellyt koko päivän sisätiloissa tuon kurjan sään vuoksi, mutta olenkin oikeastaan ollut vähän sen tarpeessa, että voi lojua sängyssä meikkaamatta ja laittamatta hiuksia. Nukuin aika lahjakkaasti varttia yli yhteen ja olen käynyt ulkona vain sen verran, että käytin koiran lenkillä ja hain ruokaa Eväspysäkiltä. Sanna tuli "käymään" töidensä jälkeen joskus ennen seitsemää, ja lähti tuossa puoli kahdentoista aikoihin.. Pitäisi käydä ehkä nukkumaan, kun huomenna (tai oikeastaan tänään, onhan kello jo yksi) olisi vaikka mitä tekemistä taas.
Eilen kävin siis Riihimäkirockissa, mikä on kyllä mun mielestäni suhteellisen vammainen festari. En osaa pitää sitä kunnollisena, kun se pidetään täällä käpykylässä. 8--D Mutta ihan hyviä esiintyjiä siellä oli. Bloodpit meni perumaan esiintymisensä viime hetkellä, mutta muuten oli ihan kivaa. Katsottiin Uniklubi ja Apulanta, sekä melkein koko Klamydia. Vilkuiltiin jostain sivusta ehkä koomisimman bändin RA:n esiintymistä, ja nähtiin pieniä pätkiä Irinasta. Kuunneltiin Phoenix Effectiä kauempaa ja katseltiin vähän aikaa Clarkkentiä, mikä oli oikeastaan ihan hyvä. Sain katsella sekopäisen äitini riehumista ja altistin itseni auringonpistokselle saamatta kuitenkaan sitä. Kaikki kuvat on Sannan kamerassa, joten tarvitsee odotella niitä, ennen kuin voin niitä lisäillä tänne. Alueelle ei saanut viedä järjestelmäkameraa, joten itselläkin roikkui käsipuolessa vanha Canon Ixukseni, jolla en kuitenkaan loppujenlopuksi kuvannut suunnilleen yhtään.

Olenko mä jotenkin tunteeton, kun Michael Jacksonin kuolema ei liikuta mua ollenkaan? Itken ja suren kuitenkin silloin, kun joku kuolee jossakin tv-sarjassa. Esim. Danan kuolema L-koodissa sai mut kyynelehtimään kuin vesiputous, ja mikä vielä fiksumpaa, surin, itkin ja angstasin monenmonta viikkoa, kun katsoin Death Notea ja L kuoli. Suurinpiirtein kaikki, jotka ovat katsoneet sitä, ovat tienneet etukäteen, että se tulee kuolemaan, mutta mä en tiennyt. En voinut uskoa sitä ja järkytyin hyvin pahasti. Ja ei tietenkään saa unohtaa Harry Pottereissa tapahtuvia kuolemia, Sirius oli tietenkin suurta surua aiheuttava, mutta Remuksen kuolema viimeisessä kirjassa sai mut melkein vihan partaalle; mun lempihahmoni kuolema sivuutettiin noin vain! Sellainen ei ole oikeutta.
Kyllä mä silloin olin surullinen, kun Heath Ledger kuoli, mutta sekin oli kuitenkin vaikuttanut mun elämääni Brokeback Mountainin kautta. Aloin muuten pillittää elokuvateatterissa senkin aikana, kun Jack kuoli. No, ehkä se on ihan normaalia, en jaksa pohtia sitä sen enempää.

Ihmismieli on kumma asia.

perjantai 12. kesäkuuta 2009

have another little piece of my heart now baby

Koko tämä päivä on tullut hilluttua ihan sekona pikkuveljen rippijuhlien järkkäämisessä, on haettu kakkuja ja juostu kaupassa. Ja samalla pitäisi vielä miettiä meidän roadtrippiä, että mitähän sinne pitäisi ottaa mukaan ja niin edelleen. Lähdetään siis tosiaan maanantaina 15. päivä porukalla minäSannaAnniMira ajelemaan läpi Suomen, ensin Itä-Suomen kautta (ihan vain moikataan mun isovanhempia ja voin esitellä entistä kotiseutuani ;D) Keski-Suomeen, ja sitten Länsirannikolle. Yövytään kolmessa paikassa ja palataan torstaina. Mulla ei onneksi ole tapana ottaa koko vaatekaappia mukaan, toisin kuin joillain (*merkitsevää yskimistä*), joten pakkaamisen kanssa ei tule kovin paljoa ongelmia.

Nyt ei taas jostain syystä oikein kirjoituta (Pitäisi keksiä näköjään joku mainoskampanja, että saisi lukijoita. 8-D Olenko vähän säälittävä. Tai ehkä pitäisi
hitusen lisätä blogin kiinnostavuutta. Keh, en voi sille mitään kun olen tylsä. -___-"), joten esittelenpä vähän viime aikojen ostoksia. (Ekat kuvat webbikameralla, sry.)

Simpsonien seiskaboksi, alkoi vähän kyrpiä katsoa samoja DVD:itä uudelleen ja uudelleen, edes tämä yksi uusi tarjosi helpotusta.

Auschwitzin lyhyt historia Infosta, oli pokkariosastolla halvalla, joten ostinpa kevyeksi iltaluettavaksi. 8-D

Aurinkolasit Citymarketista. Katsoin noita joskus pari pvää sitten kun kävin siellä, ja ostin nuo sitten tänään.


Muumikaulakoru Tarjoustalosta.


Helmet kirpparilta, 2,50€. Oli niin söpöt että oli pakko ostaa.

Ja ihana mummomaatuskahuivi kirpparilta, 4€. Oon metsästänyt tuollaista aitoa oikeaa maatuskahuivia, ja nyt se sitten löytyi.

No for some chocolate.

torstai 8. tammikuuta 2009

caroliina on kipeä ja väsynyt mutta (melkein) iloinen

Joo, on tullut sitten lojuttua kuumeessa kaksi päivää. Viisaana poikana menin keskiviikkoaamuna vanhojentanssitunnille uhmaten kuumettani, ja siitähän tauti sitten tuntui äityvän. No, näin sentään Sannan. Se olikin oikeastaan ainoa syy miksi sille tunnille raahauduin... Muttajoo, motiivinsa kullakin. Nyt vaan ottaa päähän tämä tauti, kun tipun viimeistään nyt totaalisesti kärryiltä koulussa. Viime jakson kokeista ei tarvinnut uusia yhtäkään (öö niitä oli kolme ja kahdesta tuli vitonen moi), niin kyllähän sen nyt täytyy kostautua.
Vaikka on koko päivän pitänyt tarttua koulukirjoihin ja alkaa tehdä jotain sen hyväksi etten joudu uusimaan jokaista kurssia, niin ei ole vaan jaksanut. Huoh. Laiska, tyhmä ja saamaton jeejeejee!

Taisin käydä soittamassa Guitar Herota ja unohtaa
tämän kokonaan. Pelasin näköjään veljen kanssa puolitoista tuntia. Mutta niin käy joskus... Nyt sattuu ranteeseen.

Muttaniin, muuten tämän päivän suurin aktiviteetti on yleensä ollut nousta sängystä. Näiden parissa tämä päivä on oikeastaan kulunut aika sutjakasti:

(Huomiokaa kuinka hieno tuo Lidlin kuumemittari oikein on! Heittää varmaan kahdella asteella. Hyvin toimii mulla kuitenkin.)

Isäpuolella oli tänään 31vee synttärit ja isäpuolen äiti ja isä kävi syömässä kakkua. Näytin varmasti todella hyvinvoivalta kun tuijotin kakkua apaattisesti näyttämättä kamalasti siltä että haluaisin syödä sitä. Hyvää se silti oli.



Jotain ne riehui. Siinä siis äiti, isäpuoli ja isäpuolen äiti. En tajua kyllä, miten pysyin niin hyvin tolpillani päivällä että sain kuvattua. Ei mulla siis nytkään mitenkään kamalan järkyttävä olo ole, mutta muistaakseni olin päivällä aika pilvessä..


Siinä lahjoja mitä isäpuoli sai. Ostan sille vielä Saako tälle edes nauraa -kirjan, mutta saan sen vasta huomenna, kun Suomalainen kirjakauppa oli ystävällisesti mennyt myymään sen loppuun.

Nyt ei kirjoittaminen oikein näytä onnistuvan. Johtuneeko kuumeesta, vai siitä, että BB-Cheryll on iskenyt Lulun (aka Christian). Olen hyvin järkyttynyt. En tiennyt, että Lulu ihan noin tyhmä on..

En nyt oikein osaa päättää olenko tarpeeksi kunnossa menemään huomenna kouluun vai en. Koulu on kyllä niin perseestä, että voisin taudin lisäksi ihan periaatteestakin jäädä kotiin nukkuumaan, kun olen jo sairastumisellani onnistunut pidentämään joululomaa jo kaksi päivää. Ja jos olen jo valmiiksi jäljessä, niin olen nyt sitten vielä enemmän. Ihan sama.

(Onkohan näissä Snöreissä jotain ylimääräistä kun tuntuu vähän sieniseltä?)

maanantai 22. joulukuuta 2008

ur so gay and you don't even like boys

Jee, haettiin joulukuusi sisään tänään! Äiti oli toki siitä ehkä kaikista eniten innoissaan, mutta omasta mielestänikin koristeltu joulukuusi tuo sitä joulun tuntua, vaikken oikein vieläkään ole erityisemmin joulutuulella. Mietin tuossa koristellessani, että mitähän järkeä tuossa oikeastaan on, raahata metsiköstä kuusi sisään ja laittaa oksille roikkumaan kaikki mahdolliset killuttimet, nauhat ja köynnökset. Loppujenlopuksi tulin kuitenkin siihen tulokseen, että mitäpä väliä sillä on, se on vaan perinne, joka tuo joulutunnelmaa.


Hihhei, meidän joulukuusemme on joka joulu aivan yhtä epäkäytännöllisessä paikassa, se tukkii juuri sopivasti kulkureitin eteisestä olohuoneeseen. Kuusen ohitse täytyy aina sujahtaa varovasti seinän viertä pitkin. Se on kuitenkin ollut melkeinpä joka joulu, jonka olen kotona viettänyt, ollut samalla paikalla, ja mitä sitä nyt vanhoja tapoja muuttamaan. Jos on jokin päivä vuodesta, kun voi käyttäytyä aina yhtä kuluneella tavalla, seurata vanhaa rutiinia, se on joulu.

Tänään on tuon joulukuusenkin lisäksi ollut oikein mukava ja antoisa päivä. Aamulla joutui tosin seuraamaan äidin stressintäyteistä siivoushötkyilyä, apua ei huolinut vaikka tarjosin. Lopulta äiti kuitenkin liukeni kauppaan ostamaan jouluruokia, ja sai olla hetken rauhassa, kun tuo sydämeni toinen puolikas tuli meille. Sen piti olla pikavisiitti, että kerkesi vielä nähdä ennen joulua, mutta jotenkin tuo venyi sitten loppujen lopuksi parista tunnista neljäksi. Mutta mitäpä siitä.
Täti kävi kylässä tuomassa joululahjoja kaukana Joensu
ussa asuvilta mummolta ja ukilta, enkä ehtinyt edes käydä hypistelemässä joululahjakassia kun äiti riisti sen jo näköpiiristäni. Myös yksi kaveri piipahti tuomaan ehkä mielenkiintoisimman joululahjan minkä olen koskaan saanut...


Kaksi heinäsirkkaa rasiassa. Tämän siitä saa, kun sanoo kaverille joka työskentelee eläinkaupassa; "anna mulle joululahjaksi jotain tyhmää". Ristin sirkat Keijoksi ja Erkiksi ja ajattelin sen jälkeen syöttää ne kilpikonnalle, mutta sitten äiti ällösi niitä niin paljon, että heitti ne ovesta pihalle. Rest in peace, Keijo ja Erkki, ette varmaan tuolla kylmyydessä pärjää.

Tajusin tässä, että eipä tästä päivästä oikein muuta kerrottavaa ole, joten ajattelin täytellä ajankuluksi jonkinsortin haasteen, jonka vaan bongasin jostain toisesta blogista.

10 ihaninta biisiä (Ajattelin nyt sitten laittaa ihan näin kautta aikojen ja sitten myös tämänhetkisiä lemppareita, saa nähdä riittääkö tila. Nämä eivät ole järjestyksessä.)

1. Lost - Dope Stars Inc. (Tämä biisi saa jostain syystä minut suunnilleen aina kyyneliin kun kuuntelen sen. Livenä kuullessani vielä pahemmin. Täysin ihanuus.)
2. Lost Soul - Negative (Tämäkin on vähän sellainen nyyhkybiisi, mutta sanojensa takia juuri niin ihanan raastavan typerän angstinen, että todellakin ansaitsee paikkansa tällä listalla.)
3. Evidence - Katatonia (Joskus kuuntelin pelkästään tätä repeatilla monta päivää putkeen, eikä se ole vieläkään menettänyt loistoaan.)
4. Ur So Gay - Katy Perry (Pakko laittaa tämä ihan vain senkin takia, että voin nolata itseni täydellisesti. Biisin sanat ovat yksinkertaisesti aivan loistavat.)
5. Wrap Myself Around You - Kill Hannah (Kyynelnyyhkybiisi tämäkin. Ei kykene kuvailemaan.)
6. Belong To No One - Lovex (Kun ostin Äksien uuden levyn ja kuuntelin sen läpi, tämä biisi oli rakkautta ensi silmäyksellä. Tai oikeastaan kuuntelulla.)
7. The Sharpest Lives - My Chemical Romance (Yksi MCR:n parhaita biisejä, ja täytyi laittaa ihan vain blogini nimenkin kannalta.)
8. Misguided - SIGN (Sanat uskomattoman nerokkaat. Hienohieno löytö tämä bändi.)
9. L's Theme - Yoshihisa Hirano & Hideki Taniuchi (Nyyhkynyyhkynyyhky, L on vain niin rakkaus.)
10. Hetken tie on kevyt - Tehosekoitin (Ei kukaan voi olla tätä biisiä rakastamatta.)

10 parasta elokuvaa

1. The Crow (Brandon Lee.♥ Yksinkertaisesti vain upea leffa.)
2. Moulin Rouge (Musikaalit on rakkaus, tämä ehdottomasti parhaimmistoa. Vaikken olekaan traagisten rakkaustarinoiden fani, tämä vain iskee.)
3. Brokeback Mountain (Vakavaksi tämä vetää, muutama kyynel aina tirahtaa silmään. Ihana. Nuku rauhassa, Heath Ledger.)
4. A Clockwork Orange (Taisinpa edellisessä merkinnässäni jo ihkuttaa tätä.)
5. Grease (Musikaalilistaan taas yksi helmi.)
6. Mean Girls (Ihan pakollinen, täysi teini-ihkujenkkileffarakkaus. Niin loistokas.)
7. Chicago (Musikaaliiii. Hieno tarina, hieno leffa ylipäätään.)
8. Twilight (Kai tämä on pakko tähän laittaa. Hieno toteutus kirjasta, kun yleensä kirjoista tehdyt leffat on aika puolivillaisia.)
9. Saw-elokuvat (Kauhuleffojen aatelia. Vaikka huononevathan nuo leffa leffalta, mutta silti täytyy vain taputtaa, haluaisin kuulua siihen kieroutuneeseen tiimiin, joka keksii nuo kaikki brutaalit murhatavat.)
10. Pitkä kuuma kesä (Kaipaako tämä edes selityksiä?)

10 upeinta kirjaa

1. Stephenie Meyer: Houkutus (Joo, sanoisin koko Twilight-saagan, mutten ole kuin vasta Uusikuun lopussa. Ei siis toimi. Mutta kumminkin, Edward Cullen♥. Mun ei pitänyt alkaa ihkuttaa sitä...)
2. J.K. Rowling: Harry Potter-sarja (Pisin aika jolloin fanitin jotain, oli selkeästi Potterit, ja edelleenkin ne vielä tehoaa.)
3. Dan Brown: Da Vinci -koodi (Ahh, Leonardo Da Vinci. Joo, tämä oli vain yksinkertaisesti hieno kirja.)
4. Astrid Lindgren: Peppi Pitkätossu-sarja (Lapsuudesta asti olen rakastanut ja rakastan edelleen.)
5. Salla Simukka: Kun enkelit katsovat muualle + Minuuttivalssi (Salla Simukan parhaimmat kirjat, luen ne aina vain uudelleen ja uudelleen.)
6. Johanna Sinisalo: Ennen päivänlaskua ei voi (Vaikka olenkin vähän vajaaälyinen, tämä kirja on varmasti yksi kirjallisuuden hienoimmista teoksista.)
7. Antoine De Saint-Exupéry: Pikku Prinssi (IHANA.)
8. Louisa M. Alcott: Pikku naisia (Niin klassikko, mutta hyvä kirja.)
9. J.D. Salinger: Sieppari Ruispellossa (Vaikka tämä olikin ysiluokan "tämä on pakko lukea" -kirja, jolloin vihasin tätä, niin nyt pidemmän ajattelun jälkeen on pakko sanoa, että ehkä tämä tuon klassikko-määritelmänsä on ansainnutkin.)
10. Meg Cabot: Prinsessapäiväkirjat-sarja (Luin näitä joskus niin paljon, että aivan pakko lisätä listaan.)

Hmmh, voisi keksiä jotain kehittävää tekemistä.. Or not. Popitan Katy Perryä ja odotan, että alkaa väsyttää~

perjantai 5. joulukuuta 2008

joulunodotusta ja edward-addiktio

Nyt on kyllä ihan kaikki mahdollinen motivaatio ja into hukassa. Siis yhtään mihinkään. Ei sillä, että mulla olisi ollut intoa mihinkään pitkiin aikoihin, sellaista kunnollista siis, nyt se vaan tuntuu uponneen johonkin tosi syvälle miinuksen puolelle. Tällä kertaa siihen on jopa syitä, mutten jaksa miettiä niitä sen enempää.

Oli huvittavaa katsella ihmisiä tänään koulussa, kun puolet hortoili ympäriinsä tosi krapulaisen näköisinä ja osa näytti muuten vaan pahoinvoivilta. Sellaisia ihan hyvin zombieitakin imitoivia oli muutamia (okei, itsekin näytän usein joltain kummitukselta). Rilu-bileet on oikeasti vain yksi hyvä syy lukiolaisille hankkiutua torstaina humalaan. Ja siellä ei olevinaan saisi juoda, eikä siellä saisi olla humaltuneena. Yeah right, kyllähän kaikki niin ylicoolit lukiolaiset riekkuu normaalistikin tanssilattialla roiskeläppähameissa kaatuillen ja lääppien toisia. Houkuttelevaa.
En voi sanoa muuta kuin että onneksi kohta on joululoma, oikeasti. Joulukalenteristakin on saanut avata jo viisi luukkua. Tämä sama joulukalenterihulluus varmaan säilyy aikuisikään asti, vaikka jouluaaton jännityskihinä onkin jo laantunut aatto aatolta.



(Tänä vuonna Fazer-kalenteri sai olla joulumieleni luoja. Tällä kertaa syy ei kyllä ollut ulkonäöllinen, Fazerin suklaa vaan on niin hyvää.)

Tänään olisi sitten ohjelmassa leffailta muutaman kaverin kesken. Viime kerrasta onkin jo suhteellisen pitkä aika. Tarvitsenkin jotain muuta ajateltavaa kuin koulu ja lopulliset angstini. Vaikka täällä kotona olisikin odottamassa Houkutuksen toinen osa.. Iski tosi paha addiktio, vaikka itse Houkutus alitti mun odotukset (ei niitä kyllä voi ylittää, jos joka tuutista hehkutetaan kuinka ihananloistavanuskomaton kirja se on). Koukuttava se kumminkin oli ja yleisesti kirjallisuuteen verrattuna parhaimmistoa. Vaikka kliseitä oli niin paljon, että se olisi voinut olla melkein vaikka mun kirjoittamaani.



(En välttämättä tykkää tuosta kuvanlaadun raiskaantumisesta kun nuo kuvat latautuu tänne. Noh, ei voi mitään.) En tiedä pystynkö viettämään leffailtaa rauhassa, kun tuo odottelee täällä kotona. Ja koko viikonloppu täynnä hommaa. Läksyjä, valokuvausta, läksyjä, läksyjä, joululahjaostosreissu Helsinkiin, läksyjä ja vähän lisää läksyjä. Tiedän että se menee lopulta siihen, että zero läksyjä, hundred Uusikuuta.

Tänään on näemmä kirjoitustaitojen osalta aika köyhä päivä. Ehkä se johtuu siitä, että mun hiuslakkani loppui tänään (terveisin en-ole-hiuslakka-addikti).

maanantai 1. joulukuuta 2008

houkutus houkutukseen

Taas vaihteeksi tylsyydentapoksi täyttelen muiden haasteita. Vaikka olisikin tuo Houkutus luettavana, onnistuin näemmä kehittämään niin pahan addiktion blogspottiin että oli pakko erota siitä vähäksi aikaa. (Tiedän, että sanoin etten ala Edward Cullen-ihkuttajaksi, mutta on se kyllä ihana.) No joo, pitemmittä puheitta tämmöinen kiva pieni juttu:

Kymmenen vuotta sitten, vuonna 1998:
1. Olin söpö pieni pullaposkinen ekaluokkalainen.
2. Fanitin Spice Girlsia, omistin kaiken mahdollisen fanikaman mitä pystyi saamaan.
3. Olin elämäni ensimmäisessä (ja ainoassa) jälki-
istunnossa.


(Joo, erittäin söpöä.. enkä näytä ainakaan pojalta. Onnistuin autuaasti unohtamaan, että meillä oli koulukuvaus ja ilmestyin kouluun perus verkkaritcollegepaita-lookissa.)

Viisi vuotta sitten, vuonna 2003:
1. Heppatyttöily oli kova juttu.
2. Kirjoitin päiväkirjaa joka päivä (ette voi uskoakaan miten huvittavaa sitä on nykyään lukea).
3. Mulla oli vakituinen kaveriporukka ja oltiin niiq best friends 4evah.

Kolme vuotta sitten, 2005:
1. Olin aika ulkona kaikesta, kavereista meni välit poikki ja härösin muutaman jengin välillä. Onneksi tutustuin yhden kivan tyypin kautta muutamaan muuhun kivaan tyyppiin ja ollaan ystäviä edelleen.
2. Harry Potterit ja HP-ficit oli lööv. H/D-ihkutus oli jämähtänyt takaraivooni.
3. Omistin pelkästään vihreitä paitoja.

Vuosi sitten, 2007:
1. Porskutin iloisesti (...) lukion ekaa luokkaa. Angstasin kun en ollut samassa opintoryhmässä kuin kukaan yläasteaikaisista kavereistani. Onneksi oli Sami pelastamassa, etten kuivunut tunneilla yksin.
2. ”Löysin” Death Noten, tuon jumalaisen animen ja mangan (ja rakastuin Ällään..).
3. Olin kesällä 2007 ensimmäistä kertaa isosena ja s
ain uusia ihania ystäviä.

Tähän asti tänä vuonna:
1. Olen ollut välillä niin alhaalla angstin syvässä kuopassa kun voi olla, mutta olen myös hekumoinut sellaisessa onnellisuudessa jota en ole kokenut ennen.
2. Olen ollut kolmessa uusintakokeessa (ja kaksi oli fail, ah).
3. En ole saanut aikaan oikeastaan mitään merkittävää.

Eilen:
1. Tunsin suurta tyhjyyttä kun Big Brother loppui.
2. Odotin sinänsä tätä päivää, koska sain Houkutuksen lainaan. Muuten en olisi halunnut että tämä maanantai koittaa.

3. En tiedä lasketaanko eiliseksi, mutta nukuin viime yönä kaksi ja puoli tuntia.

Tänään:
1. Panikoin vanhojentanssitunnilla etten osaa askelia.
2. Kastuin läpimäräksi kaatosateessa ja kyrpiinnyin.
3. Nauroin Pilville kun se ei tiennyt mikä on viineri.

Huomenna:
1. Näen Sannan kunnolla hihii.
2. Menen onneksi vasta puoli kymmeneen kouluun.
3. Pakko lukea Euroopan valtioita. (Miksi ne täytyy opetella jo kolmannen kerran? Okeijoo, pitäisi ne varmaan tähän mennessä osata, muttaöhtuotajoo.)

Ensi vuonna:

1. Olen toivottavasti parempi ihminen. Ja henkisesti paremmassa kunnossa.
2. Menen katsomaan Dope Stars Inc.:iä ja Children Of Bodomia maaliskuussa.♥
3. Tanssin vanhojen tansseissa (toivottavasti jyräämättä kenenkään yli). Ja syksyllä murehdin englannin ylioppilaskoetta ja muutamia ylioppilaskuunteluita.

-

Yksi syy miksi halusin lukea Houkutuksen oli koko kirjasarjan upeat kannet. Oikeasti, en ole nähnyt tähän mennessä vielä hienompia kirjankansia. Okei, kummallinen syy haluta lukea kirja, mutta ne kannet vaan on niin silmiä hivelevän kauniit. Taitaa
olla aika taas palata Bellan ja Edwardin maailmaan. Vaikka olisi toki läksyjäkin tehtävänä. Ja paskat.


(♥ Syötävän kaunis kansi. Sarjan muidenkin osien kannet on aivan ihania. Nostan hattua sille joka ne on suunnitellut.)