i could show you the world

Koska mulla ei ole energiaa kirjoittaa mitään sen kummempaa, niin kuvat saavat nyt näin kliseisesti kertoa enemmän kuin tuhat sanaa.

Näin olen viettänyt aikani viimeisimmän kunnon postauksen jälkeen:


Suoritin pikaisen työputken.


Olin Ankassa.


Tv on ollut liian hyvä kaveri. (Telkkaa on myös vaikea kuvata.)


Särkylääkkeitä ja antibioottejakin on tullut syötyä.


Olen ikävöinyt Sannaa.


Ja paijaillut Nallea.


Kävin myös kirjastossa (älkää naurako tuolle Ikuisesti prinsessa -kirjalle! Täytyyhän sitä nyt tuokin lukea kun oon muutkin osat lukenut).


YouTube on myös ollut aivan liian hyvä kaveri.

Tämän lisäksi olen saanut sopivasti ahdistuskohtauksia ja miettinyt että mitähän tässä nyt sitten tekisi. On vaikeaa kun yhtäkkiä elämällä ei ole yhtään tiettyä kiintopistettä ja kaikki aika menee haahuillessa. Yhyy.

Nyt täytynee mennä niistelemään nenää. Argh.

ps.
Day 11 - A song that no one would expect you love

Tää on vaikea, koska mä olen niin kummallinen että mikään outokaan ei tunnu oudolta. Mutta heitetäänpä nyt vaikka tämä.

the Gazette - Cassis
(Jep, on tää ihana.)


pps. Tässä on Miran postaus Tales of the Abyss -photoshootista, josta kerroin taannoin (ainakin muistaakseni...). Minä siis kuvaajana. Yritän kyllä saada aikaiseksi tehtyä siitäkin postauksen, mutta energiatasoni ovat aivan liian alhaiset satojen kuvien läpikäymiseen.

you could be my unintended

Oi kyllä, minä postaan.

... en tosin mitään kovin upeaa, sry.

Edelleen on koko bloggaustouhu tuntunut hirveältä pakkopullalta aivan ilman mitään syytä. Mä en ole myöskään lukenut muiden ihmisten blogeja, joten olen silläkin tavalla aivan pihalla. En ole myöskään istunut tietokoneella kunnolla pitkään aikaan.

Mikä muhun on mennyt?

En tiedä sitä itsekään. Elämä on mennyt tasaisesti jos nyt muutamaa alamäkeä ei lasketa (en saanut opiskelupaikkaa, luv), mutta silti olo on ollut enemmän tai vähemmän down.

Vietän kaiken vapaa-aikani (jos tapaamisia Sannan tai ystävieni kanssa ei lasketa) katsellen telkkaria, tuijottaen maanisesti YouTube-videoita tai masistellen tulevaisuuttani. Olen tehnyt erilaisia ratkaisuja ja pohtinut onko niissä mitään järkeä. Olen haaveillut ja kuvitellut tekeväni kaikenlaista, mutta pääni järkevä osa (... niin mikähän) on tuhonnut kaikki viimeisetkin kuvitelmani. Hyppelehdin naiiviudessani tai ryven negatiivisuudessani.

PLUS vihaan tietokonettani, koska Microsoft Word temppuilee ja tuhoaa mielellään tekstitiedostojani (mistä olen erittäin iloinen, varsinkin jos olen juuri kirjoittanut monta tuntia), koko masiina jumittaa sekä ylikuumenee ensimmäisen kymmenen minuutin aikana.

Onneksi mulle kuitenkin luvattiin yo-lahjaksi uusi tietokone, ja se tulee olemaan Macbook. Tosin jos se tulee olemaan Macbook, se tarkoittaa, että tulen maksamaan siitä itse puolet. Mutta se on pieni uhraus siitä, että Macbookin saisin. Tai ei nyt ihan pienikään, mutta on mulla sen verran rahaa vielä säästössä. Sen jälkeen olen kyllä ihan peeaa. Tosin mihinkäs mä rahaa tarvitsisin kun asustelen kotona ainakin vielä seuraavan vuoden... Olen kyllä iloinen siitä, ettei tarvitse pohtia vuokria ja sellaisia, mutta yh, olisin niin halunnut opiskelemaan!

Työkkäri lupasi, että alan saamaan työmarkkinatukea ensi marraskuussa... Että sitä odotellessa. Tosin mulla onneksi on kuitenkin työhaastattelu viikon päästä, että jos nyt hyvä säkä käy, niin olisi sitten jotain tekemistäkin kun Sanna on ties missä kaukana. Olisi aika kehittävää, jos istuisin seuraavan vuoden kotona. Mm. No, ainakin mulla on vielä aikaa miettiä.

 

Teen nyt heti putkeen toisen postauksen, joka on vähän iloisempi ja täynnä rakeisia iPhone-kuvia. Hope you enjoy.

Lauantaina menen kuvaamaan Annin ja Miran massiivista cosplayryhmää Helsinkiin (saa nyt nähdä mitä siitä tulee...), joten toivottavasti saan sitten siitäkin aikaiseksi postauksen. Yritän nyt päästä taas takaisin tähän bloggailun makuun. 8)

ps. Tukholma-postaus ilmestynee huomenna.

pps. Pariisi-postaus ja Tracon V-postaus ovat tulossa. Kunhan saan voimaa taas yrittää väkertää Pariisi-postauksen ja saan Traconin kuvat niin we're rolling. Ainiin, ja kuvia lakkiaisista on tulossa myös.

ppps. Anteeksi tämän postauksen sekavuus. En ole blogannut pitkään aikaan, koettakaa kestää.

you wanna see the stars

Aivan ensimmäiseksi: helvetin tulivuori. Se valitsi kyllä nyt kaikista parhaimman ajan purkautumiselle. Sannan matka Kyprokselle peruuntui, Miran Japaninmatka siirtyi, mun Pariisin matkani tulee hyvin suurella todennäköisyydellä siirtymään ja Annin ja Noran Skotlanninmatkalla tulee luultavasti olemaan myös sama kohtalo. Vaikka eihän tämä nyt mikään maailmanloppu ole, mutta väkisinkin tulee suru puseroon, kun olen odottanut sen viitisen vuotta että pääsen Pariisiin, ja nyt kun aika olisi tullut, niin odotusaikani vain lisääntyy.

Ajattelin taas jakaa kanssanne päämäärättömän kasan kuvia, joita nyt olen sattunut räpsimään.

Näyttääpä tyhmältä kun tuossa on aukko. 8-D Alias vitonen on Nooralla lainassa.

Mä olen katsellut tosi paljon Simpsoneita.

Näyttääpä tuokin tyhmältä kun tuossa on aukko. Lol. Loput Frendit on Sannalla lainassa.

Täytyy rehellisesti myöntää, että ennen kuin tämä kolahti postilaatikkoon, olin jo unohtanut tilaavani koko lehteä...

Kävin eilen illalla etsiskelemässä kevättakkia Seppälästä, KappAhlista, Lindexistä ja Citymarketista. Ei tärpännyt (huomenna uudestaan metsästämään!), mutta löysin kyllä kaikenlaista muuta enemmän tai vähemmän tarpeellista. (Sorry for the crappy pics.)

Seppälästä, olisiko ollut 5,95e. Pussukka on juuri sopiva siihen, että saan kanniskeltua kaiken hammasharjasta hiuslakkaan ja shampoosta kosteusvoiteisiin yhdessä kasassa Pariisiin. Pussukalle ei nyt kuitenkaan näytä tulevan lähiaikoina käyttöä. Nyyyyh.

Nämäkin Seppälästä, isommat 2,95e/kpl ja pienemmät 1,95e/kpl. Päätin nyt testata noita vihreiden eri sävyjä siihen asti, kunnes saan hankittua kunnollisen version mintunvihreästä kynsilakasta. (Essien versio olisi kaikista tervetullein.) Pinkin ostin siksi, kun ei mulla ole vielä neonpinkkiä, vaan sellainen haaleampi, ja sininen silkasta kokeilun ilosta.

KappAhlista, sain jotain KappAhl-klubiin liittymisalennuksia ja laukku kustansi n. 18 euroa. Olin vakaasti päättänyt löytää kauniin mustan olkalaukun, johon mahtuu järjestelmäkamera (ja Pariisihan ei taas kiilunut silmissäni) ja muuta tärkeää, ja eihän se laukun löytäminen kovin vaikeaa ollut. Ostin ensin Seppälästä sellaisen todella randomin, mutta sitten kun menin KappAhliin ja iskin silmäni tähän, kiikutin toisen takaisin Seppälään. Miksi myyjät usein katsovat tavaroiden palauttajia hyvin murhaavasti? :---D

Piipahtaessani Citymarketiin (jonka kanssa nämä vaateliikkeet siis ovat samassa rakennuksessa) ostin matkalukemiseksi nämä. Miten musta tuntuu, että melkein kaikki ostokset liittyvät jotenkin Pariisiin? *depression* Ostin Citymarketista myös siksarin kokistölkkejä ja tosi kalliit Finnwearin leggingsit.

Lindexistä löysin vielä tämän alehyllyköstä. Hintaa jäi joku 5-7 euroa, en nyt muista tarkalleen. Se on ihana.

Tämä päivä on kulunut Simpsonien, datailun ja Pariisiangstin parissa, onneksi Sanna tuli käymään aamulla ja onneksi mulla on ollut seuravan tällainen ihana karvainen riiviö. ♥

Yritän vielä elätellä hyvin laihoja toiveita siitä, että pääsisin vielä lähtemään sinne Pariisiin silloin kun pitäisikin, mutta toiveet taitavat olla tuhoon tuomittuja. Huoh.

ps. Day 05 - A song that reminds you of someone

Mulla on varmaan oikeastaan jokaisen ystävän kohdalla jokin biisi, mistä kyseinen ystävä tulee mieleen, mutta laitan nyt vain muutaman.

En laita biisien yhteyteen kuka mistäkin kappaleesta mieleeni tulee, haluan nähdä tajuavatko henkilöt itse. 8D

Negative - The Moment of Our Love

Diary Of Dreams - The Curse

Hawthorne Heights - Ohio Is For Lovers

Three Days Grace - Animal I Have Become

i'm free

Vihdoinkin kaikki kirjoitukset ovat ohi. Pari viimeistä kuukautta olen kulkenut stressinsekaisessa sumussa, itkeskellen ties mistä typeristä asioista. Maanantaisten ruotsinkirjoitusten jälkeen stressimäärä nousi potenssiin kymmenen, koska lakin saanti on melkeinpä ruotsista kiinni. Muissa aineissa kuitenkin luulen sen verran pärjääväni, että läpi pääsen. Stressin takia psykologian lukemiseni meni oikeastaan täysin hukkaan (mikä vituttaa, luin nimittäin paljon), enkä luultavasti pääse tavoitearvosanaani, mutta tällä hetkellä ei voisi vähempää kiinnostaa.

Tänään siis oli tosiaan tuo psykologian koe, johon jaksoin keskittyä puoleenväliin asti. Loput tehtävät lähinnä hutaisin, jotta pääsisin salista nopeasti pois. Kokeen jälkeen kävin koululla tarkistamassa, ovatko ruotsin alustavat tulokset tulleet, ja olivahtan ne. Tunsin valuvani syvään epätoivoon, kun sain yhteenlaskettua pistemääräni. 89. 89. Sillä en voinut edes kuvitella pääseväni läpi. Säntäsin sitten kotiin itkeskelemään, surkuttelemaan itseäni ja vellomaan itsesäälissäni. Olen kokenut niin paljon epäonnistumisen tunteita opiskelun saralla, että odotuksenikin ovat yleensä todella matalalla. Kaikenlisäksi teen typerimmän virheen kaikista - vertailen itseäni ja omaa suoriutumistani muihin. Ja se ei todellakaan ole ollut mun mielenterveydelleni hyväksi. Mulla on todella ihania ystäviä, ja joskus tunsin surkean koulumenestykseni takia, etten ole ystävieni arvoinen. Kaikkien mun ystävieni koulumenestys on loistavaa, he ovat älykkäitä ja ymmärtävät muutenkin sellaisia asioita, joita mä en voisi ikimaailmassa edes kuvitella ymmärtäväni. Ja kyllä, mä tiedän, että on typerää vertailla itseään, ja etenkin ystäviinsä. Ja mä tiedän, että ei koulumenestys ole mikään arvon mittari. Joskus kävin vain todella matalalla.

Mutta takaisin niihin ruotsin tuloksiin. Itkeskelin siis koko päivän surkeaa menestystäni, ja mieleni madaltui yhä enemmän, kun aloin lueskella (pitkästä aikaa!) muita blogeja, joissa hehkutettiin sitä, että jee ylioppilasmekko saan lakin ihihii saan ällän kaikista aineista (toim. huom. en tarkoita tätä mitenkään pahalla, enkä myöskään kohdista tätä ketään kohtaan). Sitten paikalle tuli Sanna. Mun pelastava enkelini. Aloin purkamaan hänellekin sydäntäni, ja hän sitten totesi siihen, että "Ai sait yhteensä 89p?".

...hetken olin siinä sitten hiljaa, ja sitten mulla välähti. Ruotsissahan oli tosissaan myös kuuntelu. Aloin suorittamaan päässäni villejä laskutoimituksia (89+40.......) ja tajusin, että mun pisteethän yltävät kevyesti läpipääsyyn! Minä idiootti en ollut tajunnut koko kuuntelun pisteitä, olin niin valmistautunut pettymykseen, että vastaanotin sen ilman suurempia ajatuksia.

Ja muuten, annan keksin jos joku jaksoi lukea koko litanian!

Anteeksi, mun oli aivan pakko purkautua tästä, mulla on oikeasti ollut niin bipolaarinen päivä. Nyt mäkin voin kuitenkin liittyä juhlivaan joukkoon, ja julistaa, että: kyllä se lakki sieltä (luultavimminkin) tulee! Enäähän ovat jäljellä psykologian tulokset, ja uskallan olla kuitenkin varma, että kyllä se varmaan läpi menee. Toivoahan sopii. En edes halua kuvitella, mikä romahdus siitä tulee, jos huomaan saaneeni jokaisesta tehtävästä yhden pisteen, enkä pääse psykologiasta läpi...

Ihanaa, kun voin olla hetken hiljaa, ja kuunnella, kuinka mun päässäni humisee pelkkä tyhjyys. Ihanaa istua tässä tietokoneella, ja miettiä, että mun ei tarvitse enää lukea (hei Caroliina, muistanet ne yliopiston pääsykokeet?). Pakko nauttia tästä nyt, kun vielä voin.

Pääsen ehkä pikkuhiljaa taas palailemaan bloginikin pariin, kunhan hankin jostain itselleni elämää. Rakas ihana Nallemme tulee viikon päästä, joten siinähän sitä elämääkin sitten riittää. On meillä kyllä tälläkin hetkellä suloinen karvainen kaveri Angela hoitokoirana, se on kovin hellyttävä.

Nyt aion kuitenkin nauttia hyvästä musiikista pitkästä aikaa. Seuraavat kappaleet eivät kuitenkaan kuulu kuuntelemieni listaan. Pyydän syvästi anteeksi niiltä, jotka pitävät, mutta itse en vain kaikessa yksinkertaisuudessaan näitä voi sietää.

Day 02 - Your least favorite song aka biisit, jotka ovat ärsyttäviä ja jäävät renkuttamaan päähäni päiväkausiksi

Rihanna - SOS

Eric Prydz - Call On Me

Günther - Touch Me

among others. Onhan noita.

Nyt taidan mennä nukkumaan ja nukahtaa nopeasti ja stressittömästi ensimmäistä kertaa kuukausiin. ♥ Huomenna lähdetään sitten kuvailemaan taasen, minä tosin tällä kertaa kuvausassistentiksi, en oikein luota kuvaustaitoihini tällä hetkellä. Kuvaajanahan toimii siis mun Sannani, ja malleina meillä ovat Mira ja Anni. Tai siis anteeksi, Kiina ja Venäjä. Menikö oikein? 8D

Bon nuit~

np. nirvana - oh, me

Mulla ei edelleenkään oo minkäänlaista inspistä postata, mutta ajattelin nyt tulla taas huhuilemaan, että yhä olen hengissä, enkä valunut tuskissani ruotsin kirjoituksissa pulpetin alle ja kuollut sinne. Ei näytä ruotsi kovin hyvältä tällä hetkellä, ja se jos mikä on piristävää, kun lakki jää saamatta sen takia. Jee. Ihan kun mä jaksaisin ton vielä uusia. Argh.

But enough with the whining, löysin tämmössen kivan jutun, ja ajattelin että tää voisi olla mukava tehdä. Tosin luultavasti vähän fuskaan tämän kanssa, enkä laita uutta joka päivä, koska tuntuisi typerältä tehdä mitäänsanomaton postaus pelkästään tuollaiselle.

Day 01 - Your favorite song

Day 02 - Your least favorite song

Day 03 - A song that makes you happy

Day 04 - A song that makes you sad

Day 05 - A song that reminds you of someone

Day 06 - A song that reminds of you of somewhere

Day 07 - A song that reminds you of a certain event

Day 08 - A song that you can dance to

Day 09 - A song that makes you fall asleep

Day 10 - A song from your favorite band

Day 11 - A song that no one would expect you to love

Day 12 - A song that describes you

Day 13 - A song from your favorite album

Day 14 - A song that you listen to when you’re angry

Day 15 - A song that you listen to when you’re happy

Day 16 - A song that you listen to when you’re sad

Day 17 - A song that you want to play at your wedding

Day 18 - A song that you want to play at your funeral

Day 19 - A song that makes you laugh

Day 20 - Your favorite song at this time last year

Ja huijaan heti tämän ensimmäisen kanssa, on aivan mahdotonta laittaa vain yksi.

Day 01 - Your favorite song

Amy Macdonald - Don't tell me that it's over

Tämän on suhteellisen uusi suosikki, Amyn ääni on jotain niin kaunista, että on vaikea olla pitämättä.

Adam Lambert - Aftermath

Oli vaikea valita Adam Lambertin biiseistä suosikkia, mutta tähän päädyin. Syytä en osaa sen kummemmin sanoa.

Utada Hikaru - Passion

Tämä on yksi niistä all-time-favoriteista. Pure love. Tuo ihania muistoja mieleen.

Girugamesh - Freesia

Mä en nyt jostain syystä osaa selittää näihin mitään. Tämänkin on vain ihana. Lame.

Dope Stars Inc. - Lost

Nostalgiavyöry. Muistan, kuinka aloin itkeä yhdellä keikalla, kun tämä biisi alkoi soida. Good times. :-D

Mulla on oikeasti todella paljon suosikkeja, ja tässä oli vain pikkiriikkinen murto-osa. En vain viitsinyt tunkea tähän kaikkia kolmeatuhatta.

Taidan rojahtaa nyt tuonne sängyn pohjalle vaikkapa psykan kirjan kanssa, jos nyt kuitenkin pääsisin niistä kirjoituksista läpi. Ynh.

ps. Arvonta!

one plus one is eleven

En tajua, miten voi tuntua näin kirjoittamistyhjältä. Se tuntuu fyysisesti pahalta, kun ei saa kirjoitettua mitään. Inspiraatio on ihan hukassa, ja tuntuu siltä, etten saa aikaiseksi yhtäkään fiksua lausetta. Tuntuu niin kummalliselta, koska periaatteessa mulla on oikeasti todella kiva fiilis. Kaikki on päällisin puolin hyvin, ja mulla on sellainen henkilö, jota mä rakastan yli kaiken. Kuitenkin jokin on vialla. Aina ei voi voittaa.

Otin tänään hyvin epätäydellisiä kuvia. Se oli mukavaa.

Kauneushoitolassa oli mukavan rentouttavaa. Multa ei olekaan ennen poistettu kulmia vahalla. Ja on kivaa, ku mun ripset eivät ole enää värittömät. Ostin lahjakortin rahoilla myös 30e maksavan ripsiseerumin. Rahaa jäi onneksi vielä manikyyriin. Sanna antoi mulle kivoja pinnejä.

Käytiin äidin ja Sannan kanssa Tarjoustalossa, ja löysin kivoja sukkia.

Tein viime yönä kello kolmen aikaan kummallisen timantin hamahelmistä.

♥

Mulla on Sannalta kirjoja lainassa.

Käytin tänään aurinkolaseja ajaessa, ja tuntui keväiseltä.

Mun pitäisi lukea kirjoituksiin, mutta into riittää enintään tähän.

Tänään oli kiva päivä. Mulla on silti kuitenkin todella kummallinen olo. Mä en oikein tiedä, mitä muuta voisin tehdä asialle, kuin käydä nukkumaan. Ei huvita. Argh.

Paremmalla tuulella sitten ensi kerralla.

another bad day

Tämä päivä on kyllä ollut taas yksi huonoimmista pitkään aikaan, ja nytkin ollaan vasta puolessa... Nukuin viime yönä alle kolme tuntia ja heräsin aamulla siihen, kun kurkku tuntui kaktukselta ja päätä jyskytti kuin sitä olisi hakattu lapiolla. Särkylääkkeiden voimalla sain itseni raahattua kouluun, ja pääsin nautiskelemaan ruotsin yo-kuuntelusta. En ymmärtänyt koko kuuntelusta suunnilleen sanaakaan, joten jo siitä voivat kaikki olettaa, että kuinka sekin meni. Tänään mun pitäisi vielä raahautua kouluun musiikintunnille (laulaminen tällä kurkulla, mm), ja mun pitäisi kai harkita penkkarikarkkien ostamistakin. Koulun kauttahan niitä olisi saanut, mutta lahopäänä unohdin tietenkin sitten tilata ne.

Pakko yrittää keksiä jotain edes vähän piristävää tekemistä, tai muuten tästä loppupäivästä ei tule yhtään mitään. Mulla on vaan niin hirveä olo, etten oikein jaksaisi tehdä mitään. Ehkä huomenna on taas parempi päivä.

maybe we're victims of fate

Olin valinnut erään terveystiedon valinnaisen kurssin, nimittäin stressinhallintakurssin, jonka ensimmäinen tunti oli tänään. Jouduin huomaamaan, että sitä tässä juuri tarvitaankin, stressinhallintaa. Monta abikurssia päällekkäin ei tee kenenkään psyykelle hyvää. Vaikka tämän jakson kurssimäärä ei olekaan huima (Viimeinen kunnon jakso lukiossa! Tosin minullahan on vielä neljännessä jaksossa yksi kurssi... lame.), niin silti tuntuu jo nyt, että hukun työtaakan alle. Terveystiedossa tarvitsee pitää kurssipäiväkirjaa, psykologian kertauskurssilla väännetään esseitä niska limassa, molemmat äidinkielen kertauskurssit ovat kirjoittamista täynnä (ylläri), puhumattakaan sitten ruotsinkurssin kauheudesta (ihan vain sen takia, koska olen niin toivoton ruotsissa).

Tänään on ollut muutenkin tympeä päivä. Olen kulkenut puoliteholla kaikkien koulutuntien ajan kahdeksasta vähän yli kahteen, migreenipäänsäryn kourissa typeränä ottamatta särkylääkettä. Aamulla herätessä väsytti aivan julmetusti ja olin valmis jo lintsaamaan koko päivän, kunnes tajusin tämän päivän tuntien olevan kurssien ensimmäisiä. HUOH. Ja mikä ihana ajatus sekin, että tämän jakson jälkeen kursseja on täynnä 74. 74! Yksi alle pakollisen lukion oppimäärän. Mun on siis aivan pakko käydä lukiolla pakertamassa lukuloman aikanakin. (Okei, yksi musiikinkurssi, 3 x 75min viikossa. Taidan tehdä kärpäsestä härkäsen.) Tiedän olevani niin lusmu, että lintsaan varmaan puolet tunneista ja sitten jää lakki saamatta.

On tässä päivässä ollut yksi hyvä asia, nimittäin se, että otsatukkani asettui aamulla juuri siihen asentoon, kun halusin. Mikä on kyllä hieman turhauttavaa, miksi niin ei voi tapahtua hyvinä päivinä?

Ja webkameralaatuhan hivelee silmää, oih.

Tilasin lauantaina Tiketistä jotakin hyvin mukavaa, minkä lisäksi huusin eilen huuto.netistä jotain vieläkin mukavampaa. Niistä hypetystä sitten, kun saapuvat luokseni postissa. ;--)

Ja kuinka voi olla, että opintotuestani on jäljellä enää alle puolet? Se tuli perjantaina, ja mä en ole huuto.netin ja Tiketin lisäksi käynyt ostoksilla. Paitsi lauantaina, kun käytiin isäpuolen äidin kanssa tyhjentämässä kaupat joululahjojen toivossa, mutta silloinkaan en käyttänyt omia rahojani. Jotenkin onnistun aina tuhlaamaan vähäisetkin roponi kaikkeen turhaan.

Onneksi päälle puolen tunnin päästä tulee Salkkarit ja tunnin päästä Huippumalli haussa. Pääsee nollaamaan aivot edes hetkeksi.

Ärsyttävää, kun olisi mielessä muutamia mukavia erilaisia asukokonaisuuksia, muttei ole inspiraatiota tai jaksamista pukeutua. Löntystän samoissa vaatteissa joka päivä jaksamatta ajatella. Joulufiilis, tule jo, haluan hyvän olon!

Nyt täytynee varmaankin paneutua hetkeksi noihin koulukirjoihin. Tai sitten kaivan lehtikasasta Companyn ja hautaudun peiton alle se, ja enkelisuklaata seuranani.

np. Protege Moi by Placebo

pöh

Päivittäminen ei ole taas näköjään onnistunut, anteeksi. Koeviikko (mikä ei ole oikeasti hyvä tekosyy, koska mulla ei ole ollut kokeita), inspiraatiottomuus ymsyms., en ole siis ollut ihan vedossa lähiaikoina.

Palailen sitten, kun on energiaa ja jotain kirjoitettavaa. Uskoisin, että saan inspiraationi takaisin piakkoin. Ainakin toivottavasti.


ps. Arvonta!

plop

Tänään uskaltauduin pitkästä aikaa kouluun (tosin kouluahan oli vain yhden kokeen valmistelutunnin verran). Kyllä tämä tauti tästä pikkuhiljaa alkaa vedellä viimeisiään, eilisen ja tämän päivän olen vain vähän niiskuttanut ja yskinyt muutaman kerran. Jos nyt pääsisi taas normaaliin elämänrytmiin kiinni, kun en ole enää vuoteenoma.
Sain sovittua väliin jääneen psykologian kokeen vasta kokeiden uusintapäivälle, mikä on vasta joululoman jälkeen. Eli saan siis pohdiskella koko loman, että hmm, pitäisiköhän tässä nyt availla tuota psykologian kirjaa. Loppujenlopuksi en avaa sitä ollenkaan. Nytkin pitäisi oikeastaan olla lukemassa psykologiaa huomista koetta varten... Duh.

Mutta anygays, dagens kläder:








Panta Noran tuliainen Irlannista, Tuubihuivi H&M Divided, Neuletakki GT, Lörttötunika GT, Toppi H&M (+GT:n mustat leggingsit)
Ihan saatanan ärsyttävä tuo naamalla pyörivä hiushaituva! :-D

Nyt oikeasti tuon psykologian pariin, ruokaakin voisin harkita.

ps.



♥ MUN TURBELO. Vähän myrtsinä, kun olen ollut melkein viikon täällä kotona sen kanssa, ja tänään jätin sen kokonaiseksi 75 minuutiksi yksin, hän on katkera. 8D

yhdeksäskymmenes

Yhdeksäskymmenes postaus! Hui, kuinka aika rientääkin. Tajusin juuri myös, että blogini täyttää pian vuoden. Whiii. 8)

Kipeydessä on se hyvä puoli, että voi tehdä kaikenlaista (esim. datata, jos vaan pysyy tolpillaan..), tarvitsematta ajatella muita asioita. Ei se minulta kuitenkaan luonnistu, mutta ajatuksena kaunis. Tänään olen mm.:

- Stressannut sitä, etten pääse tekemään huomenna psykologian koetta

- Yskinyt suunnilleen kaiken pihalle kurkustani, niistänyt, ja mittaillut kuumetta tasaisin väliajoin

- Pelannut Farmvilleä

- Lukenut muotilehtiä

- Lukenut blogeja

- Tehnyt erilaisia galluppeja ja testejä

- Lukenut ficcejä pitkästä aikaa

- Nähnyt Sannan pikaisesti

- Lojunut sängyssä pystymättä kuitenkaan nukkumaan

- Puhunut ihmisille puhelimessa

- Katsonut BB Extran, Salkkarit ja ANTM:n

- Katsonut Aliaksia DVD:iltä

- Katsonut Mean Girlsin
- Pyörinyt ympäriinsä ihan kuumehoureisena

- Selaillut monia nettikauppoja

- Syönyt särkylääkkeitä

- Ottanut mansikanmakuista yskänlääkettä (hyi)

- Miettinyt moneen kertaan, pitäisikö vain mennä nukkumaan

Pöllin Nooran blogista tällaisen pikkuisen jutun:

12 asiaa joista pidän:

- Sanna

- Ystävät

- Blogit

- Coca Cola

- Joulu

- Aamut, kun saa nukkua pitkään

- Englannin kieli

- Ulkomaat

- Se, kun kääntää tyynyn toisinpäin ja se toinen puoli on viileä

- Nettishoppailu

- Se, kun on rahaa

- Se, kun saa otettua hyvän kuvan yrittämättä

11 elokuvaa joista pidän:

- The Crow

- Moulin Rouge

- Brokeback Mountain

- A Clockwork Orange

- Grease

- Pokémon-elokuvat! ♥

- Mean Girls (Jotain ihan loistavuutta!)

- Chicago

- Inglourious Basterds

- The Perfect Man (Ihana Hilary Duff-teinileffa. Hilarylla on leffassa tosi kivoja vaatteita, se on yksi suuri syy siihen, miksi leffasta pidän! 8-D)

- Saw I (Jatko-osat on valitettavasti toinen toistaan huonompia.)

10 kaupunkia joissa olen käynyt:

(En nyt tiedä, lasketaanko sellaisia kaupunkeja, joiden maan kamaralle olen astunut tasan lentokoneen vaihdon muodossa, mutta päätän nyt, että lasketaan, koska muuten listasta tulisi kovin tylsä luettelo Suomen kaupunkeja.)

- Birmingham (Alabama, USA)

- Chicago (lentsikkavaihdossa)

- Washington D.C. (Lentsikkavaihdossa. Vietettiin kyllä tuolla seitsemisen tuntia, joten tuo nyt ainakin lasketaan!)

- Frankfurt (lentsikkavaihdossa tämäkin)

- Tukholma

- Tallinna

- TAMPERE!

- Joensuu

- Helsinki

- Kuopio

(Lopussa luettelin sitten noita Suomen kivoimpia kaupunkeja, missä on tullut vietettyä enemmän tai vähemmän aikaa. Köyhää.)

9 fyysistä asiaa itsestäni:

- Olen 165cm pitkä

- Minulla on siniharmaat silmät

- Luonnollinen hiusvärini on blondi

- Olen oikein sopivan pullukka 8)

- Sormeni saa väännettyä mitä kummallisimpiin suuntiin

- Minulla on suhteellisen hyvä iho

- Minulla on kamalat kulmakarvat

- Minun tukkani ja kynteni kasvavat todella nopeasti

- Minulla on alahuulessa reikä 8-D

8 suosikkiruokaa:

- Äidin tekemä makaronilaatikko omnomnom

- Mummon tekemä tiikerikakku

- Kinder Maxi -suklaapatukat......

- Kreikkalainen salaatti + krutongit ♥

- Kiinalainen ruoka (varsinkin currykana, omnomnom)

- Mustikkapiirakka ja vaniljakastike

- Sannan tekemät suklaakeksit ♥

7 ammattia joita arvostan:

- Siivooja (Ittellä ei olisi kanttia tuohon työhön, siksi arvostan ammattia kovasti! Millainen tämä maailma olisikaan, jos ei olisi siivoojia? ;o)

- Toimittaja

- Kauppojen kassoilla istuvat henkilöt, jotka jaksavat aina vain hymyillä

- Kaikki vapaaehtoistyöntekijät

- Pakkohan tähän on sanoa tämä perus: lääkäri. Onhan lääkärit tärkeitä.

- Kirjailija

- Sosiaalityöntekijä

6 asiaa, jotka ärsyttävät minua:

- Ihmiset, jotka esittävät olevansa muuta, kuin ovat

- Se, jos mut herätetään jollain kamalalla tavalla liian aikaisin

- Ihmiset, jotka luulevat olevansa parempia, kuin toiset

- Rowan Atkinson

- Huonot paskahuumoria sisältävät komediat

- Tuo aivan helvetin ärsyttävä ("MMM IHANAN PEHMEÄÄ EI RASVAA EI LISÄTTYÄ SOKERIA MMMM") Vitalinea-mainos! Siis oikeasti, kuka idiootti tuonkin mainoksen on kehittänyt? Sanokaa, etten ole ainoa, jonka tuo mainos saa kihisemään kiukusta...

5 asiaa joita kosketan päivittäin:

- Varmaan ihan minä ihte

- Hammasharja

- WC-pöntön huuhtomispimpula

- Vaatekaapin kahva

- Kännykkä

4 tv-sarjaa joista pidän:

- L-koodi

- Skins

- House M.D.

- Alias

3 asiaa joihin pukeudun päivittäin:

- Alusvaatteet

- Yöpaita

- Kaulahuivi

2 julkkista joihin olen ollut ihastunut:

- Grace Khold

- Kurt Cobain

1 asia jonka haluan kaikkien tietävän minusta:

- Öö. Tykkään hirveästi tutustua uusiin ihmisiin ja uusiin kulttuureihin ja sellassiin!

Nyt voisin ihan vakavissani alkaa pohtia sitä nukkumaanmenoa. Tuskin siitä kuitenkaan mitään tulee, kun yskin niin tuhottomasti. Huoh. Lähettäkää jotain parantavia voimia tännepäin, jooko. 8-)

Seuraa blogiani Bloglovinin avulla

bad bad day

Ainokainen hyvä asia tässä päivässä on ollut mun talvitakkini tupsahtaminen postilaatikkoon (oi kyllä, jättimäinen paketti oli survottu meidän minipostilaatikkoomme..). Kaikki muu onkin sitten mennyt enemmän tai vähemmän päin mäntyä. Eilen illalla oli jo mahdotonta saada nukuttua yskän takia, mutta aamulla se vasta riemu repesi, kun tajusin, että kurkusta ei lähtenyt pihahdustakaan, ja pää oli kuin lyijyä. Lähde siinä sitten kouluun autolla kun et edes tiedä mikä on oikea ja mikä vasen. Hyvää olisi ollut myös se, kun olisin saanut nukkua pitkään, mutta eihän siitäkään tietenkään mitään tullut, kun piti olla vähää väliä juomassa vettä, ottamassa särkylääkkeitä, mittaamassa kuumetta, yskimässä ja niistämässä nenää. Puhumattakaan sitten siitä, että unensaanti oli mahdotonta hakkaavan päänsärkyni takia. Että hyvää päivää vaan.

... enough with the whining, on mun elämäni oikeasti kivaa. Joskus vaan käy näin.

Ja on mulla illan seurana Trendi, Elle, pitsaa, suklaata ja telkkari. Oh joy.

stna

Joo moi, en osaa päivittää. Koulu tappaa mut ja en osaa ajaa autoo ja ttuttaa aika kivasti ja jee 8-) Että tuota, jos jätän päivittämisen siihen kun oikeasti on aikaa. Kiinnostaisi kyllä yleensä, mutta sellainen mukava yhyy ei ketään kiinnosta -angsti iskee aina. Jihuu.

nrghhh

Kulta pääsi tänään inssistä läpi ja käytiin sitten sen kanssa kiesaamassa ympäri Riihimäkeä. Oli kivaa. Se vain toki muistutti mua sitten vain enemmän siitä, että satun itse täyttämään kahdeksantoista joskus päälle viiden kuukauden päästä, mikä ei ole kovin piristävä ajatus. Ei siinä sinänsä mitään, mutta se ajokortti olisi ihan kiva. Voisinhan mä autokouluun jo mennä, mutta siinäkään vielä minkään sortin järkeä ole.

Tajusin vasta tänään, että mä olen hakenut tasan kolmeen eri kesätyöpaikkaan. Saamatonta, eh? Mutta Riihimäki nyt on valitettavasti niin suurcity, ettei täältä löydy enää paikkoja, mistä voisi työpaikan saada. Varsinkaan kun olen alaikäinen/en omista hygienia- tai anniskelupassia. Doesn't really work.

Mmh, miksen saa koulujuttujakaan aikaseksi. Kerkesin jo toivoa jossain vaiheessa, että pääsen tämän jakson molemmat matikankurssit läpi, ettei seuraavaa kurssia enää tarvitse edes murehtia. Mutta ei, vaikka pääsisinkin toisesta läpi, niin silti mulla on etenemiseste ja uusin noita kursseja vielä kahden vuoden päästä.
Niiden lisäksi vielä nuo historiat menevät täysin yli ymmärryksen. Melkein jaksoin jopa kiinnostua Suomen talvisodasta, mutta sitten sekin kiinnostus nuupahti aika nopeasti. Ja esitelmä UKK:sta ei oikein edisty. Eikä myöskään tuo Barack Obama -juttu, tai mikälie. Se pitää palauttaa ensi viikolla, enkä ole edes valinnut aihetta vielä.
Voi kuinka kuulostankaan saamattomalta.

No, sanon tähän vain, että vitut, mä menen nukkumaan. (Okei, en mä nyt vielä mitään unta saa, mutta leikitään, että täytyy käydä nukkumaan, että voin luistaa kaikista tehtävistä asioista. Ja pitäähän mun huomenna herätä kuudelta.)

voi lauma

Blah, en ole taaskaan saanut aikaan minkäänlaista merkintää. Mikä nyt ei ole ihme, mun saamattomuudellani ei kamalasti saada mitään aikaan. Ainakaan nyt, kun koeviikko imee kaikki mehut. Mun viimeisetkin elämänhalut lähti ruotsin valmistelutunnilla, kun piti kirjoittaa jotain aineita, ja kun ruotsinmaikka on niin helvetin vituttava ihminen kuin voi olla (vaikkei se tänään ollut edes paikalla, ja se jos mikä vituttikin, kun en voinut mulkoilla sitä vihaisesti). Mantsan koe meni vähän jonnekin kuuseen, mutta jos opettaja jaksaa olla suotuisa, se päästää mut läpi. No, sen näkee sitten. Luultavasti tämän koeviikon jälkeen edessä kolme uusintaa, en tiedä oikein mitä tästä koulunkäynnistä tulee. Onneksi keskiviikkona on vapaapäivä...

No, oli sentään kiva viikonloppu. Tai oikeastaan perjantai. Viikonloppu meni oikeastaan täysin kokonaan siinä, että lojuin sängyn pohjalla katsomassa L-koodeja (ah vihdoinkin sain hankittua ykkösboksinkin, nyt puuttuu enää nelonen) mantsan kirjat vieressäni lattialla kuitenkaan koskematta niihin ennen sunnuntai-illan kello kymmentä. Paras aika alkaa lukea kokeisiin.
No mutta niin, perjantaina siis käytiin lävistyttämässä Pilvi (raukka tärisi kuin horkkatautinen) Hyvinkäällä ja sen jälkeen luikittiin Sannan kanssa Helsinkiin katsastamaan Twilight-leffa. Vaikka olinkin nähnyt sen jo joskus ennen joulua, niin en silti muistanut siitä suunnilleen mitään. Olenko vähän huono.

ÄRH, pakottakaa joku mut oikeasti lukemaan noihin kokeisiin. Pitäisi vielä kirjoittaa musiikin valmistelutunnille (thank god siitä ei ole koetta) pitäisi kirjoittaa joku tiivistelmä tekijänoikeuksista ja semmoisista. Oikeastaan se piti kirjoittaa joskus.. joskus, mutta minähän ahkerana lukiolaisena en sitä tehnyt.

Voi jestas, nämä mun merkinnät käy koko ajan vaan köyhemmiksi. En osaa enää kirjoittaa. Tulihan se jo aikakin tajuta tuo. Vaan noin 17 vuotta liian myöhässä.

asd

Argh, mä en nyt vaan jotenkin kykene sisäistämään sitä, että pitäisi mennä kouluun huomenna. Äää. Mä en ole vielä lomaillut tarpeeksi. En ole valmis taas sukeltamaan siihen stressikehään vielä. Okei, jos se olisi musta kiinni, niin lomailtaisiin ainakin seuraavat pari kuukautta. Vähintään..
Miksi tämä ensimmäinen joululomanjälkeinen päivä on vielä se päivä lukujärjestyksestäni, jossa ei ole yhtään hyppytunteja. Mikä ihana loikka takaisin arkeen.

Tunnen eläväni niin suuressa henkisessä tyhjiössä tällä hetkellä etten tajua itse itseänikään. Ei tuon koulun alkamisen pitäisi maailmanloppu olla. Vaikka se onkin. Voi jestas. En kuule oman pääni sisällä mitään muuta kuin järjetöntä ölinää.

Oli sentään tänään mukava päivä kun pääsin näkemään Sannan, vaikka se kovin pikaiselta visiitiltä tuntuikin. Kuitenkin se piristi suunnattomasti. Nyt vaan olen onnistunut jämäyttämään mössön pääni sisällä (aka aivot) aivan täysin paikalleen, enkä tunne ymmärtäväni mitään, tai kykenemään mihinkään järkevään, tai edes vähemmän järkevään.

WÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄ.