thinking hurts and thoughts don't rhyme

Milloinkohan olen viimeksi alkanut kirjoittaa merkintää ennen iltayhtätoista?

Näin tänään Tiinan hyvin pitkästä aikaa. Viimeksi taisimme nähdä viime syksynä, kun kuvasin sitä. (Jotenkin huvittavaa, että ala-asteen aikana näin Tiinan suurinpiirtein joka ikinen päivä, ja nyt näen sitä pari kertaa vuodessa..) Olin vähän kuollut suhteellisen lyhyiden yöunieni vuoksi, mutta eipä se mitään haitannut. Vaihdettiin kuulumisia, ja sitten kuvailtiin. On tosi ihanaa nähdä ihmisiä aina pitkästä aikaa.

(Rändom kuvasatsi tadaa:)
















Sannalla on ihanat hiukset. 8-)

















Jonni tuli kerran vastaan.


Nyt Simpsoneita töllöttämään, on sen verran aivot narikassa -olo. Näiden kuvien kanssa säätäminen vie kaikki mehut, pitäisi keksiä jokin helpompi tapa.

np. nirvana - come as you are

Tänään olenkin pötkötellyt koko päivän sisätiloissa tuon kurjan sään vuoksi, mutta olenkin oikeastaan ollut vähän sen tarpeessa, että voi lojua sängyssä meikkaamatta ja laittamatta hiuksia. Nukuin aika lahjakkaasti varttia yli yhteen ja olen käynyt ulkona vain sen verran, että käytin koiran lenkillä ja hain ruokaa Eväspysäkiltä. Sanna tuli "käymään" töidensä jälkeen joskus ennen seitsemää, ja lähti tuossa puoli kahdentoista aikoihin.. Pitäisi käydä ehkä nukkumaan, kun huomenna (tai oikeastaan tänään, onhan kello jo yksi) olisi vaikka mitä tekemistä taas.
Eilen kävin siis Riihimäkirockissa, mikä on kyllä mun mielestäni suhteellisen vammainen festari. En osaa pitää sitä kunnollisena, kun se pidetään täällä käpykylässä. 8--D Mutta ihan hyviä esiintyjiä siellä oli. Bloodpit meni perumaan esiintymisensä viime hetkellä, mutta muuten oli ihan kivaa. Katsottiin Uniklubi ja Apulanta, sekä melkein koko Klamydia. Vilkuiltiin jostain sivusta ehkä koomisimman bändin RA:n esiintymistä, ja nähtiin pieniä pätkiä Irinasta. Kuunneltiin Phoenix Effectiä kauempaa ja katseltiin vähän aikaa Clarkkentiä, mikä oli oikeastaan ihan hyvä. Sain katsella sekopäisen äitini riehumista ja altistin itseni auringonpistokselle saamatta kuitenkaan sitä. Kaikki kuvat on Sannan kamerassa, joten tarvitsee odotella niitä, ennen kuin voin niitä lisäillä tänne. Alueelle ei saanut viedä järjestelmäkameraa, joten itselläkin roikkui käsipuolessa vanha Canon Ixukseni, jolla en kuitenkaan loppujenlopuksi kuvannut suunnilleen yhtään.

Olenko mä jotenkin tunteeton, kun Michael Jacksonin kuolema ei liikuta mua ollenkaan? Itken ja suren kuitenkin silloin, kun joku kuolee jossakin tv-sarjassa. Esim. Danan kuolema L-koodissa sai mut kyynelehtimään kuin vesiputous, ja mikä vielä fiksumpaa, surin, itkin ja angstasin monenmonta viikkoa, kun katsoin Death Notea ja L kuoli. Suurinpiirtein kaikki, jotka ovat katsoneet sitä, ovat tienneet etukäteen, että se tulee kuolemaan, mutta mä en tiennyt. En voinut uskoa sitä ja järkytyin hyvin pahasti. Ja ei tietenkään saa unohtaa Harry Pottereissa tapahtuvia kuolemia, Sirius oli tietenkin suurta surua aiheuttava, mutta Remuksen kuolema viimeisessä kirjassa sai mut melkein vihan partaalle; mun lempihahmoni kuolema sivuutettiin noin vain! Sellainen ei ole oikeutta.
Kyllä mä silloin olin surullinen, kun Heath Ledger kuoli, mutta sekin oli kuitenkin vaikuttanut mun elämääni Brokeback Mountainin kautta. Aloin muuten pillittää elokuvateatterissa senkin aikana, kun Jack kuoli. No, ehkä se on ihan normaalia, en jaksa pohtia sitä sen enempää.

Ihmismieli on kumma asia.

so please can you stop pulling my hair

Eilinen päivä meni mukavasti biitsillä Sääksissä, missä oli tosi paljon porukkaa. Läträsin kolmea eri aurinkorasvaa ja paloin silti. Nyt näytän kovin huvittavalta, kun hartioista ylöspäin olen värillinen, ja alaspäin olen ihan kalpeanvalkoinen. Heitin talviturkkinikin, joka oli ehtinyt kertyä jo parin viimeisen kesän ajan. Vesi oli kyllä pirun kylmää. Ja kuinka sattuukaan, musta ei ole taas yhtään ainutta kuvaa koko päivältä. 8-D En kyllä ollut hehkeimmilläni, joten se on varmaan ihan hyvä asia.

Tänään kävin kahvittelemassa Nooran kanssa ja söin pahaa jätskiä. Ostin Lily Allenin Allright, Still -levyn alennuksista 3 euron hintaan.
Myöhemmin kävin Sannan kanssa viemässä miljoona kassia pulloja ja sain niistä yli neljäkymppiä. Sen jälkeen mentiin käymään vaatekaupoissa ja Prismassa, joten olettaisi, että olisin tuhlannut sen kaiken. Väärin! Ostin tasan hiusvärin ja Mavalan Paris-kynsilakan, koska olen etsinytkin jo kauan punaista kynsilakkaa. Aion säästää rahaa, että saan ostettua The Sims 3:n. Wish me luck, en ole koskaan ollut hyvä säästämään rahaa. Varsinkin kun kokeilin yhtä aivan yli-ihanaa mekkoa. Se maksoi 34,90€, joten siinäpä olisivat kaikki pullorahat menneetkin. Sen helmaa kyllä pitäisikin vähän tuunata, koska se oli vähän tiukka reisistä. Muuten se oli aivan ihana. Luultavasti se tulee kansoittamaan mun vaatekaappiani aika piankin, koska se oli niin kaunis. Työtön opiskelija doom. :< Huomenna Riihimäki Rock, awhee.

PS: SKINS ♥

En voi edes sanoin kuvata, kuinka paljon tämä bloggerin kuvasäätö ärsyttää mua. ARGH.

tragic waste of skin

Koska nyt on parempi fiilis, ja koska olen tylsistynyt, päätin sitten ottaa ehdotuksesta vaarin (Miksi se muuten on vaarin? Miksei mummon?) ja tehdä jotain niinkin ihanaa, kuin top 10 listan hoteimmista tyypeistä. 8-D Muistan, kun tein noita listoja joskus kaverini kanssa yläasteella ja meillä oli tosi hauskaa. Mun listani vaan oli oikeasti tosi pelottava (Dani Filth? Mr. Hreidmarr? Missä sienissä mä olen ollut?). Nyt kuitenkin päivitetty versio. Tätä tarvitseekin jopa miettiä.

1. Sanna ♥ (how surprising?)


2. L. (Kyllä animaatiohahmot lasketaan.)


3. Grace Khold


4. Lily Loveless


5. Kurt Cobain


6. Katherine Moennig


7. Emily Fitch (eli Kathryn Prescottin esittämä hahmo Skins-sarjassa)


8. Michael Vartan (pisteet menee kyllä enemmänkin Vartanin Aliaksessa esittämälle Michael Vaughnille)


9. Brandon Lee


10. Leisha Hailey

Viisi naista ja viisi miestä, ha.

Nyt voisi olla nukkumaanmenoaika, kun pitäisi tämän päivän puolella päästä sängystäkin ylös. Bon nuit.

i'm so happy, 'cause today i've found my friends, they're in my head

Vtu kun on muuten ollut järkyttävä päivä. Aamulla heräsin oikein mukavan kärttyisenä. Lähdin ajamaan Noralle, ja matkan varrella oli joku perkeleen tietyö ja ne tyypit alkoi kiljua mulle jotain omaa. Melkein ajoin tahallani niiden päälle. Noran kanssa oli toki kivaa, käytiin Lahdessa ja ostettiin samanlaiset järkyttävät neuletakit GinaTricotista. Sitten kuitenkin kun lähdin ajelemaan kotiin päin niin joku perkeleen ampiainen tuli surisemaan jalkoihin niin, että meinasin ajaa ojaan, ja sitten meinasin ajaa kahden pyöräilijän yli matkan varrella. Kävin kaupassa ostamassa ruokaa ja yritin koko ajan maksaa Visa Electronilla, vaikka olin juuri nostanut itselleni käteistä. Ostokset painoi liikaa, oli helvetin kuuma, ja kun pääsin kotiin, näin, että pikkuveli oli jättänyt kämpän juuri sen näköiseksi, kuin pommi olisi räjähtänyt. Että näin tänään.

Toivottavasti menee paremmin huomenna. Uskoisin niin, kun mennään biitsille palvomaan tuota taivaalla porottavaa keltaista möhkälettä, vaikka mä kyllä tasan aina palan. Ajattelin kumminkin heittää parin vuoden aikana kertyneen talviturkin. Saa nähdä uskallanko edes kastaa varvastani järveen.

Stna.

roadtrip yaya

Hmmh, jospa nyt jaksaisi päivitellä. On vaan niin paljon kerrottavaa, ettei ollut eilen energiaa, eikä varsinkaan torstai-iltana, kun palasin kotiin ajelureissulta. Nyt on kuitenkin vähän enemmän aikaa ja jaksamista kertoa tekemisistämme.

Maanantaina 15. päivä siis lähdimme kahdeksalta aamulla. Sateli vettä ja oli kylmä, mutta kaikki olivat onneksi kivalla matkafiiliksellä mukana. Ensimmäisenä pöristeltiin muutaman pysähdyksen (esimerkiksi Valamon luostarin, siitä lisää kohta) jälkeen Joensuuhun Linnunlahti Campingiin. Oli kiva käydä Joensuussa taas pitkästä aikaa, kun mä tosiaan olen kotoisin sieltä. Käytiin mummolassa syömässä ja hengailtiin mökissä. Anni ja Mira kävivät jääkylmässä järvessä uimassa ja loppuajan mä lähinnä kauhistelin sitä, kuinka kova sänky mökissä oli. Mulla on lievä kerrossänkyfobia (ei kannata kysyä, mistä olen onnistunut sen kehittämään) ja en oikein tykännyt nukkua siinä myöskään, koska patja oli ihan pirun kova. Otettiin kumminkin yläsängystä toinen patja, niin kyllä me siinä Sannan kanssa saatiin nukuttua. Tai no, mä en saanut, mutta se nyt ei ole pääasia. :-D

Koko reissun ihkaensimmäinen kuva. Sanna on söötti.

Anni söpöilee. Mulla oli ikivanha videokamerani messissä, ja kuvailtiin sitten sillä minkä ehdittiin. Reissun lopussa materiaalia olikin kaksi tuntia. Heh. Oikein kunnon matkaile Suomessa -dokumentti.


Eka pysähdys oli Varkauden ABC:llä ja löydettiin tommonen hieno monstertruck sieltä. Turisteiltiin.

Tosiaan siinä jossain matkan varrella katsottiin kartasta, että hitto, tuo luostarihan on tuossa vähän matkan päässä. Ajeltiin siis Valamon luostariin ja kierreltiin katsomassa paikkoja. (Hitto kun näytän just siltä etten oo oikeen viittinyt panostaa pukeutumiseen. 8---D No, ei siinä mitään, tottahan se on..)
Perille päästyämme kierreltiin vähän Joensuun keskustaa. (Just paistoi aurinko, nannaa. Muuten satoi.)
Syönnin jälkeen sitten hipsittiin biitsille hyytävänkylmän veden ääreen, ja nuo kaksi hullua juoksivat järveen. (Mun ilmeestäni varmasti näkee kuplivan iloisuuden tuosta ilman lämpötilasta..)

Ja mulla oli tosiaan hyvin lämmin, kuten näkyy.

Seuraavana päivänä sitten lähdettiin kohti seuraavaa leirintäpaikkaa. Ajettiin ensin Kuopioon, tarkoituksena käydä syömässä ja tutkiskelemassa muutenkin paikkoja. (Anni osti kalakukon!) Sitten mentiin katselemaan Puijon tornia ja hienoja maisemia.

Hyvin pirteä minä.

Maisemien jälkeen ajettiin muutamien vastoinkäymisten ja eksymisten jälkeen Nelostien lomamökeille lähelle Äänekoskea. Mökki oli sata kertaa hienompi kuin edellinen, ja sänky oli pehmeä.

Siellä oli myös peili!

Meidän piti ostaa paistinpannu kun ei muuten saatu safkaa, ja tuolla mökissä oli jopa keittolevy. Syötiin siis oikein gourmetruokaa, Sanna ja minä pakastepyttipannua ja Anni ja Mira kananmunia. Jälkiruoaksi paistinpannulla lämmitettyjä valmislettuja. Hyvin nukutun yön jälkeen lähdettiin aamulla taas ajamaan, nyt ensimmäisenä etappina Virrat, tai oikeastaan tarkemmin Liedenpohja, ja Annin mummola. Siellä sitten syöpöteltiin ja kahviteltiin ja sitten ajettiin tankkaamaan auto sellaiseen paikkaan, missä se tankattiin meidän puolesta! Se oli siistiä. Liedenpohja oli muutenkin ihana kylä. Vaikka mä en ole kovin maaseutuihminen, niin siitä mä kyllä tykkäsin.

Anni osti sieltä kaupasta, minkä yhteydessä se bensa-asema oli, tosi söpön mehun, missä oli nörepunkkaridino.

Seuraavaksi sitten lähdettiin kohti Merikarviaa, missä oli meidän viimeinen leiriintymispaikkamme. Aurinko paisteli ja oli kaikin puolin mukavaa. Tavattiin myös lehmiä.

Matkalla eksyttiin myös käymään joillain vallihaudoilla, jotka lähemmin tarkasteltuna osoittautuivat juoksuhaudoiksi.

Sanna konekivääripesäkkeessä.

Merikarvialla oleva leirintäalue Mericamping oli alueeltaan tosi ihana, ranta oli lähellä ja siellä oli paljon kaikkea viihdykettä. Miinuspuoli oli kuitenkin se, että koska köyhinä opiskelijoina majoituimme 3+lisävuode-mökkiin, majoitus ei ollut kovin luksusta. Ja se mökki oli muutenkin todella ahdas ja pieni. Muuten se paikka oli tosiaan kuitenkin kiva.

Jee pakollinen pusukuva. Olen räjähtänyt.

Ja vielä ihanuuden huippu; paskova lokki:

Seuraavana aamuna koitti sitten matkan viimeinen päivä, joka sarasti onneksi aurinkoisena. Ensin ajettiin vielä Merikarvian läpi, ja sitten käväistiin pienellä Suuli kirppiksellä, joka oli aivan korvessa. Anni teki löydön.

Tuo on aivan upea! 8---D

Merikarviasta päästyämme lähdettiin ajamaan Poriin päin, ja käytiin ensin Yyterissä.

(Mun hieno Melodica-kassini, nam.)

Viimeinen kuva on se kaikista kivoin:

Koko matkaseurue. ♥ (En näytä toki ylipukeutuneelta. Mutta siellä oli kylmä!) Porin kautta lähdettiin sitten köröttelemään kotia päin hullussa juhannusliikenteessä ja oltiin kaikki tyytyväisiä miinus väsymys. Kaikenkaikkiaan siis oikein muksa reissu. Kiitokset seuralleni. ♥

Noniin, siinäpä matkakertomus kokonaisuudessaan. Ajattelin sitten vielä kertoa vähän ohitetusta aiheesta, mikä tapahtui ennen matkaa, eli sunnuntaina 14.6. Se oli siis pikkuveljeni rippijuhlat. En sepitä suuria, laitan vain muutaman kuvan.

Olenpas juopon näköinen. Oli muuten pahaa kuohuviiniä.

RUOKAAAAA.

Sisko ja sen veli. Olen jotenkin lyhyehkö.

Äiti♥. (Onpas toi mun mekko ryppyisen näköinen.)

Veli, minä ja pikkuserkku. Olen kovin pieni tässäkin. Nyyh.

Perhepotretti. Isäpuolen äiti (vas.), veli, minä, äiti, isäpuoli ja Turbo♥.

Ja vielä itse juhlakalu. Siitä ei saanut sitten yhtään järkeviä kuvia, mistä olisi voinut teettää kiitoskortin.

Nyt taidan painua mussuttamaan muffinsseja ja tuijottamaan Twilightia. Kumminkin jumitan koneelle. Mutta anyway, hyvää juhannuspäivää!