roadtrip yaya

Hmmh, jospa nyt jaksaisi päivitellä. On vaan niin paljon kerrottavaa, ettei ollut eilen energiaa, eikä varsinkaan torstai-iltana, kun palasin kotiin ajelureissulta. Nyt on kuitenkin vähän enemmän aikaa ja jaksamista kertoa tekemisistämme.

Maanantaina 15. päivä siis lähdimme kahdeksalta aamulla. Sateli vettä ja oli kylmä, mutta kaikki olivat onneksi kivalla matkafiiliksellä mukana. Ensimmäisenä pöristeltiin muutaman pysähdyksen (esimerkiksi Valamon luostarin, siitä lisää kohta) jälkeen Joensuuhun Linnunlahti Campingiin. Oli kiva käydä Joensuussa taas pitkästä aikaa, kun mä tosiaan olen kotoisin sieltä. Käytiin mummolassa syömässä ja hengailtiin mökissä. Anni ja Mira kävivät jääkylmässä järvessä uimassa ja loppuajan mä lähinnä kauhistelin sitä, kuinka kova sänky mökissä oli. Mulla on lievä kerrossänkyfobia (ei kannata kysyä, mistä olen onnistunut sen kehittämään) ja en oikein tykännyt nukkua siinä myöskään, koska patja oli ihan pirun kova. Otettiin kumminkin yläsängystä toinen patja, niin kyllä me siinä Sannan kanssa saatiin nukuttua. Tai no, mä en saanut, mutta se nyt ei ole pääasia. :-D

Koko reissun ihkaensimmäinen kuva. Sanna on söötti.

Anni söpöilee. Mulla oli ikivanha videokamerani messissä, ja kuvailtiin sitten sillä minkä ehdittiin. Reissun lopussa materiaalia olikin kaksi tuntia. Heh. Oikein kunnon matkaile Suomessa -dokumentti.


Eka pysähdys oli Varkauden ABC:llä ja löydettiin tommonen hieno monstertruck sieltä. Turisteiltiin.

Tosiaan siinä jossain matkan varrella katsottiin kartasta, että hitto, tuo luostarihan on tuossa vähän matkan päässä. Ajeltiin siis Valamon luostariin ja kierreltiin katsomassa paikkoja. (Hitto kun näytän just siltä etten oo oikeen viittinyt panostaa pukeutumiseen. 8---D No, ei siinä mitään, tottahan se on..)
Perille päästyämme kierreltiin vähän Joensuun keskustaa. (Just paistoi aurinko, nannaa. Muuten satoi.)
Syönnin jälkeen sitten hipsittiin biitsille hyytävänkylmän veden ääreen, ja nuo kaksi hullua juoksivat järveen. (Mun ilmeestäni varmasti näkee kuplivan iloisuuden tuosta ilman lämpötilasta..)

Ja mulla oli tosiaan hyvin lämmin, kuten näkyy.

Seuraavana päivänä sitten lähdettiin kohti seuraavaa leirintäpaikkaa. Ajettiin ensin Kuopioon, tarkoituksena käydä syömässä ja tutkiskelemassa muutenkin paikkoja. (Anni osti kalakukon!) Sitten mentiin katselemaan Puijon tornia ja hienoja maisemia.

Hyvin pirteä minä.

Maisemien jälkeen ajettiin muutamien vastoinkäymisten ja eksymisten jälkeen Nelostien lomamökeille lähelle Äänekoskea. Mökki oli sata kertaa hienompi kuin edellinen, ja sänky oli pehmeä.

Siellä oli myös peili!

Meidän piti ostaa paistinpannu kun ei muuten saatu safkaa, ja tuolla mökissä oli jopa keittolevy. Syötiin siis oikein gourmetruokaa, Sanna ja minä pakastepyttipannua ja Anni ja Mira kananmunia. Jälkiruoaksi paistinpannulla lämmitettyjä valmislettuja. Hyvin nukutun yön jälkeen lähdettiin aamulla taas ajamaan, nyt ensimmäisenä etappina Virrat, tai oikeastaan tarkemmin Liedenpohja, ja Annin mummola. Siellä sitten syöpöteltiin ja kahviteltiin ja sitten ajettiin tankkaamaan auto sellaiseen paikkaan, missä se tankattiin meidän puolesta! Se oli siistiä. Liedenpohja oli muutenkin ihana kylä. Vaikka mä en ole kovin maaseutuihminen, niin siitä mä kyllä tykkäsin.

Anni osti sieltä kaupasta, minkä yhteydessä se bensa-asema oli, tosi söpön mehun, missä oli nörepunkkaridino.

Seuraavaksi sitten lähdettiin kohti Merikarviaa, missä oli meidän viimeinen leiriintymispaikkamme. Aurinko paisteli ja oli kaikin puolin mukavaa. Tavattiin myös lehmiä.

Matkalla eksyttiin myös käymään joillain vallihaudoilla, jotka lähemmin tarkasteltuna osoittautuivat juoksuhaudoiksi.

Sanna konekivääripesäkkeessä.

Merikarvialla oleva leirintäalue Mericamping oli alueeltaan tosi ihana, ranta oli lähellä ja siellä oli paljon kaikkea viihdykettä. Miinuspuoli oli kuitenkin se, että koska köyhinä opiskelijoina majoituimme 3+lisävuode-mökkiin, majoitus ei ollut kovin luksusta. Ja se mökki oli muutenkin todella ahdas ja pieni. Muuten se paikka oli tosiaan kuitenkin kiva.

Jee pakollinen pusukuva. Olen räjähtänyt.

Ja vielä ihanuuden huippu; paskova lokki:

Seuraavana aamuna koitti sitten matkan viimeinen päivä, joka sarasti onneksi aurinkoisena. Ensin ajettiin vielä Merikarvian läpi, ja sitten käväistiin pienellä Suuli kirppiksellä, joka oli aivan korvessa. Anni teki löydön.

Tuo on aivan upea! 8---D

Merikarviasta päästyämme lähdettiin ajamaan Poriin päin, ja käytiin ensin Yyterissä.

(Mun hieno Melodica-kassini, nam.)

Viimeinen kuva on se kaikista kivoin:

Koko matkaseurue. ♥ (En näytä toki ylipukeutuneelta. Mutta siellä oli kylmä!) Porin kautta lähdettiin sitten köröttelemään kotia päin hullussa juhannusliikenteessä ja oltiin kaikki tyytyväisiä miinus väsymys. Kaikenkaikkiaan siis oikein muksa reissu. Kiitokset seuralleni. ♥

Noniin, siinäpä matkakertomus kokonaisuudessaan. Ajattelin sitten vielä kertoa vähän ohitetusta aiheesta, mikä tapahtui ennen matkaa, eli sunnuntaina 14.6. Se oli siis pikkuveljeni rippijuhlat. En sepitä suuria, laitan vain muutaman kuvan.

Olenpas juopon näköinen. Oli muuten pahaa kuohuviiniä.

RUOKAAAAA.

Sisko ja sen veli. Olen jotenkin lyhyehkö.

Äiti♥. (Onpas toi mun mekko ryppyisen näköinen.)

Veli, minä ja pikkuserkku. Olen kovin pieni tässäkin. Nyyh.

Perhepotretti. Isäpuolen äiti (vas.), veli, minä, äiti, isäpuoli ja Turbo♥.

Ja vielä itse juhlakalu. Siitä ei saanut sitten yhtään järkeviä kuvia, mistä olisi voinut teettää kiitoskortin.

Nyt taidan painua mussuttamaan muffinsseja ja tuijottamaan Twilightia. Kumminkin jumitan koneelle. Mutta anyway, hyvää juhannuspäivää!