leave it unspoken

Ajatuksissani oli yrittää saada aikaan jonkinlainen postaus, mutta sitten tajusin, että eipä mulla oikeastaan ole mitään materiaalia että saisin sellaisen edes kasaan. Olen yrittänyt siis haalia kuvia sieltä ja täältä viimeisen parin kuukauden ajalta, mutta niidenkään määrällä ei kamalasti juhlita. Tästä postauksesta tulee siis luultavastikin päämäärättömistä postauksista päämäärättömin. Mutta sellaisiahan mun postaukset on aina, vai kuinka?

Tältä mun elämäni on näyttänyt viime aikoina: (Kuvat on siis täysin randomissa järjestyksessä ilman mitään logiikkaa. Osan on ottanut Sanna, osan minä ja osa on otettu ipuhelimella)


Nalle♥


Lauran tuparit n. viikko takaperin. Erittäin edustava kuva. (Yhyy kun mun tukka näyttää hirveeltä, se oli oikeesti ihan kivasti.)


Amarillossa viime keskiviikkona. Drinkit 2e. ♥



Käytiin Sannan kanssa koirapuistossa joskus aikoja sitten.



Emotionissa oli kivat alet. Sain ton jollain seitsemällä eurolla. ♥


Ensilumi tuli ja meni. Mielenkiintoista että nyt on marraskuun ensimmäinen päivä ja täällä on täysin lumetonta ja 10 astetta lämmintä. Ei siinä mitään, olen kyllä erittäin tyytyväinen, mutta vähän outoa.


Random peruslehtikuva.


Käväisin muotimessuilla Lauran kanssa ja mukaan lähti ihana Remingtonin suoristusrauta. On kivaa kun on rauta mikä kerrankin tekee jotain.


Joskus neuloin.


ENS LAUANTAINA. ♥♥♥♥♥♥♥♥


Lauantaina oltiin kirja/musiikki/ruoka/viini/mikäliemessuilla. Pääasiassa oltiin tsemppaamassa Annia ja Miraa World Cosplay Summit -karsinnoissa, mutta pyörittiin me siellä ympäriinsä ja sitten jäätiin Sannan iloksi katsomaan vielä Antti Tuiskua.


Näytän oudolta, mutta Sanna on kyllä maailman suloisin♥. Messuiltahan siis tämä kuva.



Ja messujen vähäiset mutta sitäkin kivemmat ostokset. Hurtsin Happiness -cd, ollut jo kovassa kulutuksessa parina viime päivänä. Ostin myös tuon Adamin For Your Entertainmentin toisen version, kun siinä on neljä biisiä enemmän kun ekassa versiossa... :---D Oli kuitenkin pakko.

Jee, siinä ne sitten taisi ollakin. Mua kyllä vähän ahdistaa tän postauksen epäjärjestelmällisyys, mutta näitä pitkän aikavälin postauksia on aika hankala järjestellä fiksusti. Lol. No, saa nyt luvan kelvata.

Tällä viikolla mun ohjelmistooni tulee luultavasti kuulumaan parin kaverin näkemistä, random koulutushaastattelu työkkärissä ja lauantaina sitten se Adam♥. Pakko kyllä sanoa, että on vähän saamaton olo.

Muttajoo, taidan tästä häippästä syömään ja sensemmoista, sitten täytyy ehkä ryhtyä kirjoituspuuhin Sannan mieliksi. 8)

ps. Laura pisti mulle haasteen, ja ajattelin, että pistän sen nyt tähän postausideoiden toivossa.

Kerro minulle kolme (tai enemmän tai vähemmän) sellaista asiaa elämästäni, josta haluat että otan kuvan (esimerkiksi "lempipaikkasi kotona"). Lupaan ottaa kuvat ja liittää ne erilliseen merkintään. Haasta kolme ihmistä tämän jälkeen tekemään omat kuvamerkintänsä.

En nyt haasta ketään, mutta tehköön kuka haluaa. 8)

pps. Day 12 - A song that describes you
Apua, tää on vaikee. Niin vaikee, että piti kysyä Sannalta. Ja vastaukseksi tuli tämä:

Antti Tuisku - Hyökyaalto
En myöskään ollut yhtään yllättynyt, että vastaukseksi tuli Tuiskua. 8--D


Mutta jos nyt itse mietin, niin muutamakin biisi.
Välillä tuntuu tältä:
Dope Stars Inc. - Lost


välillä tältä:
Adam and Andrew - The Emo Song


mutta luulen että loppujenlopuksi mua kuvaa kuitenkin parhaiten tämä:
Katy Perry - Ur So Gay

plop plop

Joo, elikkäs mun koneenihan on edelleen huollossa (tai oikeastaan uudelleen, koska eihän ne sitä vikaa olleet korjanneet kun kone tuli takaisin), joten päivittäminen on sen takia estynyt. Onhan meillä tässä taloudessa toki muitakin koneita, mutta olen jotenkin tosi kummallinen enkä osaa toimia normaalisti jonkun toisen koneella. Blogipäivitysten teko tuntuu typerältä.

Aion kuitenkin jatkaa tätä hommaa, kunhan saan koneeni takaisin ja saisin muutenkin otettua itseäni niskasta kiinni. Yritän muutenkin saada elämääni kasaan, koska se on vähän levällään tällä hetkellä. Ei mitenkään kummallisemmin, mutta opiskelupaikan puuttuminen vaan ottaa koville joka päivä. Plus kaikki muut asiat, joihin mä olisin valmis just nyt, mutta joita mä joudun odottelemaan. Se on aika turhauttavaa. Mutta kyllä tää tästä sumpliintuu.

Ja vielä asiasta kukkaruukkuun, olin Lauran kanssa viime torstaina Trendsales.fi-sivuston järjestämässä bloggaajaillassa ravintola Meccassa (johon siis lähdin ihan vain Lauran aveciksi), jossa sitten syötiin herkullisia coctailpaloja, maisteltiin vähän skumppaa ja saatiin tietoa Trendsalesista yrityksenä. Trendsaleshan on siis verkossa toimiva muotituotteiden osto- ja myyntipaikka. Sinne voi siis laittaa myyntiin omia vaatteitaan ja asusteitaan ja muuta sellaista, ja tietenkin sitten ostaa muiden tuotteita. Koko hommahan on lähtenyt käyntiin Tanskasta, jossa Trendsales on erittäin tunnettu. Lisää tietoahan löytyy tietenkin Trendsalesin nettisivuilta.

(Pöllin kuvan Lauralta.)
Joo elikkäs sen takia tästä jaarittelen, että mullekin tarjottiin mahdollisuutta yhteistyöhön Trendsalesin kanssa, ja tartuin innoissani mahdollisuuteen, koska onhan se nyt vaan niin siistiä. :D Vaikka mustahan ei tolle sivustolle mitenkään huimasti hyötyä ole, kun mun lukijamääräthän hipoo taivaita ja niin edelleen, mutta kivaa kun silti sain mahdollisuuden. Ajattelin myös, että tämä saattaa antaa mulle sen kaivatun sysäyksen palata blogini pariin. (Jos nyt vaan sais sen perkeleen tietokoneen takaisin...)
Niin ja siis käytännössähän tää tarkoittaa sitä, että tonne pläjähtää Trendsalesin banneri tonne johonkin reunaan. Eipä sen kummempia. 8D

Joo eipä tässä kai muuta. Palaillaan.

i could show you the world

Koska mulla ei ole energiaa kirjoittaa mitään sen kummempaa, niin kuvat saavat nyt näin kliseisesti kertoa enemmän kuin tuhat sanaa.

Näin olen viettänyt aikani viimeisimmän kunnon postauksen jälkeen:


Suoritin pikaisen työputken.


Olin Ankassa.


Tv on ollut liian hyvä kaveri. (Telkkaa on myös vaikea kuvata.)


Särkylääkkeitä ja antibioottejakin on tullut syötyä.


Olen ikävöinyt Sannaa.


Ja paijaillut Nallea.


Kävin myös kirjastossa (älkää naurako tuolle Ikuisesti prinsessa -kirjalle! Täytyyhän sitä nyt tuokin lukea kun oon muutkin osat lukenut).


YouTube on myös ollut aivan liian hyvä kaveri.

Tämän lisäksi olen saanut sopivasti ahdistuskohtauksia ja miettinyt että mitähän tässä nyt sitten tekisi. On vaikeaa kun yhtäkkiä elämällä ei ole yhtään tiettyä kiintopistettä ja kaikki aika menee haahuillessa. Yhyy.

Nyt täytynee mennä niistelemään nenää. Argh.

ps.
Day 11 - A song that no one would expect you love

Tää on vaikea, koska mä olen niin kummallinen että mikään outokaan ei tunnu oudolta. Mutta heitetäänpä nyt vaikka tämä.

the Gazette - Cassis
(Jep, on tää ihana.)


pps. Tässä on Miran postaus Tales of the Abyss -photoshootista, josta kerroin taannoin (ainakin muistaakseni...). Minä siis kuvaajana. Yritän kyllä saada aikaiseksi tehtyä siitäkin postauksen, mutta energiatasoni ovat aivan liian alhaiset satojen kuvien läpikäymiseen.

you could be my unintended

Oi kyllä, minä postaan.

... en tosin mitään kovin upeaa, sry.

Edelleen on koko bloggaustouhu tuntunut hirveältä pakkopullalta aivan ilman mitään syytä. Mä en ole myöskään lukenut muiden ihmisten blogeja, joten olen silläkin tavalla aivan pihalla. En ole myöskään istunut tietokoneella kunnolla pitkään aikaan.

Mikä muhun on mennyt?

En tiedä sitä itsekään. Elämä on mennyt tasaisesti jos nyt muutamaa alamäkeä ei lasketa (en saanut opiskelupaikkaa, luv), mutta silti olo on ollut enemmän tai vähemmän down.

Vietän kaiken vapaa-aikani (jos tapaamisia Sannan tai ystävieni kanssa ei lasketa) katsellen telkkaria, tuijottaen maanisesti YouTube-videoita tai masistellen tulevaisuuttani. Olen tehnyt erilaisia ratkaisuja ja pohtinut onko niissä mitään järkeä. Olen haaveillut ja kuvitellut tekeväni kaikenlaista, mutta pääni järkevä osa (... niin mikähän) on tuhonnut kaikki viimeisetkin kuvitelmani. Hyppelehdin naiiviudessani tai ryven negatiivisuudessani.

PLUS vihaan tietokonettani, koska Microsoft Word temppuilee ja tuhoaa mielellään tekstitiedostojani (mistä olen erittäin iloinen, varsinkin jos olen juuri kirjoittanut monta tuntia), koko masiina jumittaa sekä ylikuumenee ensimmäisen kymmenen minuutin aikana.

Onneksi mulle kuitenkin luvattiin yo-lahjaksi uusi tietokone, ja se tulee olemaan Macbook. Tosin jos se tulee olemaan Macbook, se tarkoittaa, että tulen maksamaan siitä itse puolet. Mutta se on pieni uhraus siitä, että Macbookin saisin. Tai ei nyt ihan pienikään, mutta on mulla sen verran rahaa vielä säästössä. Sen jälkeen olen kyllä ihan peeaa. Tosin mihinkäs mä rahaa tarvitsisin kun asustelen kotona ainakin vielä seuraavan vuoden... Olen kyllä iloinen siitä, ettei tarvitse pohtia vuokria ja sellaisia, mutta yh, olisin niin halunnut opiskelemaan!

Työkkäri lupasi, että alan saamaan työmarkkinatukea ensi marraskuussa... Että sitä odotellessa. Tosin mulla onneksi on kuitenkin työhaastattelu viikon päästä, että jos nyt hyvä säkä käy, niin olisi sitten jotain tekemistäkin kun Sanna on ties missä kaukana. Olisi aika kehittävää, jos istuisin seuraavan vuoden kotona. Mm. No, ainakin mulla on vielä aikaa miettiä.

 

Teen nyt heti putkeen toisen postauksen, joka on vähän iloisempi ja täynnä rakeisia iPhone-kuvia. Hope you enjoy.

Lauantaina menen kuvaamaan Annin ja Miran massiivista cosplayryhmää Helsinkiin (saa nyt nähdä mitä siitä tulee...), joten toivottavasti saan sitten siitäkin aikaiseksi postauksen. Yritän nyt päästä taas takaisin tähän bloggailun makuun. 8)

ps. Tukholma-postaus ilmestynee huomenna.

pps. Pariisi-postaus ja Tracon V-postaus ovat tulossa. Kunhan saan voimaa taas yrittää väkertää Pariisi-postauksen ja saan Traconin kuvat niin we're rolling. Ainiin, ja kuvia lakkiaisista on tulossa myös.

ppps. Anteeksi tämän postauksen sekavuus. En ole blogannut pitkään aikaan, koettakaa kestää.

update

Mä tiedän, että näyttää siltä, että mä olen hylännyt tämän blogin aivan kokonaan, mutta se ei ole totta. Aika ajoin mä olen ajatellut päivittämistä, mutta se on aina tuntunut jollain tapaa vastenmieliseltä, mitä sen ei pitäisi olla. Mä olen löytänyt paljon erilaisia asioita viettää vapaa-aikaani, ja tietokoneella istuskelu ei ole ollut yksi niistä. En ole edes lukenut muiden blogeja yli kuukauteen (mikä tuntuu todella oudolta, koska muistan, kun en pystynyt olemaan päivääkään lukematta päivityksiä, koska tuntui, että jäin paitsi jostain). Mua ei vain ole huvittanut olla koneella.

(Yksi syy päivitysteni puuttumiseen on ollut täydellinen hiiltymiseni netin kuvanlatausohjelmiin. Flickr, Imageshack, Photobucket, Tinypic ja bloggerin oma kuvienlisäystoiminto ovat kusseet minua silmään omilla tavoillaan (ja kyllä, jos jotain ärsyttävää tapahtuu, kun on monta tuntia pienennellyt ja muokannut kuvia, sekä sen jälkeen lisännyt ne sivustolle jotta ne latautuisivat, siitä on leikki kaukana), eikä postauksista - varsinkaan Pariisi-postauksesta - oikein tule mitään ilman kuvia, niin siihen on tyssännyt postaustenkin tekeminen.)

En siis ole jättämässä tätä blogia, haluan vain, että postausten tekeminen olisi mulle nautinnollista ja kivaa. Sehän tän koko jutun idea on. Ja mä todellakin arvostan sitä, että te lukijat (niin huimasti kun teitä onkin 8D) olette olleet kärsivällisiä mun kanssani.

Ajattelin nyt kuitenkin pikaisesti kerrata, mitä on tapahtunut viimeisen kuukauden aikana, sen verran kuin itse muistan.

Toukokuun lopussa aloitin siis työt uimalassa. Kesäkuun viides päivä minusta tuli ylioppilas (ja kyllä, aion laittaa lakkiaispäivästänikin kuvia blogiini vielä). Muuten ole koko kesäkuun raatanut töissä, mitään sen kummempaa ei ole tapahtunut. Työt loppuivat perjantaina.

Mitään sen ihmeellisempää en muista.

Paitsi että...

viime viikolla musta tuli iPhonen ylpeä omistaja. ♥ Päätin urhautua maksamaan sitä seuraavaksi kahdeksi vuodeksi, koska olen janonnut, kuolannut, himoinnut ja tahtonut iPhonea koko sydämestäni. Ja jouduin tosiaan vaihtamaan liittymääkin. Mutta se on sen arvoista. (En ole vielä pystynyt soittamaan tai tekstaamaan sillä, enkä käyttämään nettiä muualla kuin kotona, koska liittymän vaihtumisessa menee aikaa, kun halusin pitää vanhan numeroni. Ylihuomenna pääsen kuitenkin lopullisesti vanhasta palikastani eroon, ja iPhone pääsee kokonaisvaltaisesti käyttööni. Omnom.)

Huomenna häippäsen Tiinan luokse Vantaalle pariksi päivää, ja sen jälkeen viettelen juhannusta Sannan kanssa. Palaan kyllä siis vielä. Toivottavasti aiemmin kuin luulettekaan. 8)

should i pretend or surrender

3.5. kello 20:52 Juuri nyt ilta-aurinko luo kauniita kullankeltaisia raitoja huoneeni seinille. Horisontti on kellertävänharmaansininen, ja silmissäni polttelee, kun katson suoraan aurinkoon. Kynsilakassani oikeassa nimettömässäni on rumia vekkejä, koska en jaksanut antaa sen kuivua tarpeeksi kauan. Pikkuveljeni makaa eteisen lattialla ja naureskelee, kun koiranpentumme pomppii hänen päällään. Juon kylmää ja raikasta vettä. Parempi puolikkaani tulee käymään, kunhan hänen työnsä loppuvat. Tällä hetkellä kaikki on oikein hyvin.

En ole postannut pitkään aikaan, koska musta on tuntunut, ettei mulla ole mitään kerrottavaa. Vaikka olenkin elänyt aivan normaalia elämääni, samanlaista kuin aikaisemminkin, se on tuntunut liikaa siltä, ettei siitä voi kertoa mitään kiinnostavaa. Mun kirjoitusinspiraationi on myös ollut aivan tiessään, mikä tuntuu myös erityisen pahalta. Mulla on ollut myös monia muita syitä ja tekosyitä, miksi en ole saanut päivitettyä. Mikä menee tosin ristiriidassa sen kanssa, että mä olisin kyllä monia kertoja halunnut päivittää. Nyyh.

Viime merkinnästä on tapahtunut aika paljon, mutta toisaalta kuitenkin aika vähän. En lähtenyt Pariisiin, sehän nyt on selvä. En kuitenkaan joudu odottamaan matkaani kauaa, kone nimittäin lähtee 10. päivä tätä kuuta.

Kuten aina, mun yleisin puuhani on ollut joko tv:n katsominen, taikka YouTube-videoiden kyttääminen. Onneksi Sanna on kuitenkin ollut pelastamassa mua tylsyydeltä. Olemme käyneet yhdessä Helsingissä ja Tampereella, sekä muuten vain lojuneet. Helsingistä oli tarkoituksena löytää mulle lakkiaisjuhlamekko, mutta eipä löytynyt. Vila oli mua kohtaan kokorasisti (olen muuten laihtunut 1,5kg! kyllä tää tästä lähtee), ja mekot olivat muuten joko liian rumia, liian kalliita, liian morsiusneitomaisia, liian arkisia, liian juhlavia, tai liian jotain muuta. Koot olivat mulle kuitenkin kaikista suurin ongelma.

Otin pari päivää sitten vähän kuvia.

Vähän uusia juttuja:

Mun oli pakko katsoa koko tuokkari putkeen, kun se mun postilaatikkooni tipahti. Lopetin katsomisen puoli viisi seuraavana aamuna. Tuo on vain liian hyvä sarja siihen, että katsomisen jättäisi kesken. Sain tosin pahoja traumoja ja kyllä siinä tuli muutama kyynelkin tirautettua kun tapahtui kaikkea hirveää, mutta kyllä tuo on silti ihana sarja. Omnom. (Loppu oli vaan perkeleen ärsyttävä. Argh.) (ps. Emily ♥ Naomi <3____<3)

Tilasin myös joskus muutama viikko (?) sitten vähän meikkejä ELF Cosmeticsilta, ja ovat osoittautuneet aivan loistaviksi. Halpa hinta + hyvä laatu = ♥.

Kulmakarvat on yksi tosi iso murheenkryyni mun naamassa, ja nyt sitten vihdoin löytyi loistava tuote siihenkin hommaan. Tuo kuului studio-sarjaan, ja maksoi siitä syystä vähän enemmän kuin muut (vajaa neljä euroa), mutta siltikin hinta oli naurettavan alhainen.

Tässä pötkylässä on toisessa päässä luomivärin pohjustuspuikko ja toisessa päässä sellainen suti, jolla saa mistä tahansa luomiväristä nestemäisen eyelinerin. Tuon käyttöä pitää vielä harjoitella, mutta luomenpohjustaja ainakin toimii hyvin. Tämäkin kuului studio-sarjaan, ja maksoi sen vajaa 4 euroa.

Tässä putkilossa on (mun käsitykseni mukaan) samassa pieni aurinkosuoja ja kosteutus kasvoille, ja toimii myös hyvänä meikkivoiteen korvaajana sellaisina päivinä, jolloin haluaa mennä aika au naturelina. Peittää siis kyllä, mutta ei kovinkaan merkittävästi. Maksoi vajaa kaksi euroa.

Tämä oli kulmakarvasetin lisäksi toinen napakymppi, tällä peittyvät kyllä tummat silmänaluset melkeinpä täydellisesti. Ja tälläkin hintaa se vajaa 2 euroa.

Noiden lisäksi paketissa oli myös kolme luomivärisivellintä ja yksi häivytyssivellin. Koko paketti maksoi säälittävät 20 euroa postikuluineen (sillähän saa marketista yhden ripsivärin, woot). Tulen varmasti tilaamaan tuolta uudelleenkin. 8-) Paketti tuli myös nopeasti perille, lupailtiin 7-14 päivän toimitusaikaa, paketti tuli muistaakseni kolmessa tai neljässä päivässä.

Tässä vielä muutama Oriflamen tulokas, vanha tussieyelinerini on melkein kuivahtanut, joten uutta tilalle, ja tuon peitepuikkojutun tilasin ennen Elf-tilaustani, mutta tuo peittää kyllä näpyt aika mainiosti, joten tulee tuollekin varmaan käyttöä. Lisäksi sain muutaman kynsienhoitojutun ja naamarasvan.

Ja tähän väliin Nalle-suloisuus. ♥

Vappuaattona käväisin Nooran kanssa Hyvinkäällä, kun pikkuveli möi siellä ilmapalloja (ostin Batman-ilmapallon!) ja käytiin samalla muutamassa kaupassa. Puikkelehdin sitten siellä pelihyllyjen välissä (olisko ollut Citymarketissa) ja mun silmiini osui maailman suloisin krääsäsetti Nintendo DS:lle. Ei tarvinnut kauaa miettiä, lähteekö mukaan vai ei. Eikä se hintakaan nyt niin paha ollut... (19,90e)

Paketista löytyi ihania tarroja ja muita kilkuttimia Deeässälleni, sekä:

Överisöpö kotelo,

kaksi tuollaista Hello Kitty -päistä stylusta (se on söpöä kun nuo laittaa siihen DS:ään kiinni mihin stylus kuuluu, niin nuo päät sojottaa sieltä näkyviin :---D) ja sitten tuollainen siihen masiinaan ripustettava Hello Kittyn pään muotoinen ministylus (Mullahan on ennestään jo noista mustia tuon koneen mukana tulleita styluksia, sekä muutamia vaaleanpunaisia jotka tuli toisesta erillisestä paketista. Ainakaan eivät lopu kesken.),

kaksi aivan ihanaa pelikoteloa,

sekä kaikista söpöin juttu, Hello Kitty -kuulokkeet! Tungin ne jo iPodiini, ja vaikka äänenlaatu onkin paikoin hieman kökköinen, niin ainakin mulla on maailman söpöimmät kuulokkeet.

Siinä asiaanliittymätön kuva kynsilakoistani.

Lisäksi yritin kuvata Nallea tuossa yksi ilta, mutta eihän siitä mitään tullut...

Teen tällä hetkellä viittomakielentulkin koulutusohjelman ennakkotehtävää, ja olen ihan hukassa. Periaatteessa tämä on aivan piece of cake, omia ajatuksia ja tuntemuksia vain, mutta alku on tahmea, koska pitää käyttää lähteitä jotta voi kertoa tarpeeksi monipuolisesti, mutta kuitenkin lyhyesti viittomakielentulkin työn luonteesta ja vaatimuksista.

Viittomakielentulkit tuntevat viestinnän ja tulkkauksen salat, ja hyvä yleistieto on tärkeä osa viittomakielentulkin osaamisaluetta. Viittomakielentulkit toimivat pääasiassa tilanteissa, joissa kaikki osapuolet eivät kykene käyttämään samaa kieltä.

Täytynee tässä jatkaa kirjoittamista, että saan tuon edes joskus valmiiksi. En kuitenkaan aio kirjoittaa sitä kokonaan tänään. Ei vaan voi jaksaa.

And of course: Day 06 - A song that reminds you of somewhere

Lovex - Belong to No One

Ensimmäinen kappale mikä tuli mieleeni. Tuli hyvä mieli kun kuuntelin. Ja muistoja. ♥

i close my eyes, i'm safe from all harm, i'm safe in a dream

Tämä mun päivitystahtini on kyllä juhlittavan tiivis. Joskus ei vaan jaksa, joskus ei ehdi, joskus ei kiinnosta, ja joskus ei vain ole mitään syytä siihen, miksi en postaisi. Useimmiten syynä on kuitenkin se, ettei ole oikein mitään sanottavaa, tai sitten ei ole ollenkaan kuvia, mitä laittaisi, ja enkä haluaisi tehdä täysin kuvattomia postauksia, vaikka mulla sellaisia aika paljon jo onkin. Ajattelin nyt kuitenkin tulla sanomaan moi, ja kertomaan, että yritän löytää jostain taas hieman kadonnutta postausinnostustani.

Ajattelin myös kertoa pikaisesti, mitä olen viimepäivinä tehnyt. Lauantaina näin päivällä Sannan, ja illalla lähdin sitten Lauran ja Nooran kanssa käymään baarissa. Tarkoituksena oli käydä monessakin, mutta lopulta jämähdettiin Parnellsiin, koska oltiin ehkä hieman liian erimielisiä siitä, mihin mentäisiin seuraavaksi.

Oli kuitenkin oikein kiva ilta, ja oli mukava nähdä Lauraa ja Nooraakin kunnolla pitkästä aikaa ja puhua oikein kunnolla.

Sunnuntai ei ole nyt muistissani kovinkaan päällimmäisenä muuten, kuin että olin onnellinen. En nyt halua tilittää asiasta sen enempää, mutta sanotaan nyt vaikka, että sain asioita pois mieleni päältä ja olo muuttui paljon kevyemmäksi. 8)

Eilen Sanna♥ tuli meille yöksi ja tänään me tehtiin överirasvaista ja epäterveellistä, mutta niin hyvää aamiaista/lounasta. Tai oikeastaan Sanna teki. Mä katsoin vierestä kun pekoni tirisi.

Nyt mua väsyttää tosi paljon, joten taidan suosiolla mennä nukkumaan.

ps. Day 04 - A song that makes you sad

Sentenced - No One There

Syystä että tästä kappaleesta - niin kaunis kuin se onkin - mieleeni palaavat kaikista pahimmat masistelut, enkä mieti niitä aikoja kovin mielelläni.

L's Theme animesta Death Note

Tiedän olevani ehkä hieman säälittävä hörhö, mutta tästä nyt vain tulee paha mieli, koska koin niin kamalia järkytyksen hetkiä L:lle tapahtuneen tragedian takia. Yhyy.

Entwine - Safe In A Dream

Samasta syystä kuin ensimmäinen biisi.

Negative - Lost Soul

Nyt meni viimeisetkin uskottavuuden rippeet, mutta no. Tämäkin osittain samasta syystä kuin ensimmäinen ja kolmas, osittain toisista syistä.

Ehkä jätän suosiolla tähän, alan muuten itkeä kun kuuntelen näitä angstibiisejä. :--D

fuzzy fuzzy cute cute

Kuten nyt näkyy, niin en ole postannut taas aikoihin. Monen monta kertaa mun on pitänyt ja on joskus ollut jopa asiaakin, mutta netin aukaiseminen ei ole vain luonnistunut muussa tarkoituksessa kuin sähköpostien tarkistuksessa. Mulla on ollut tässä tahattoman blogiloman aikana on-off elämä, mikä on ollut oikein mukavaa. On tapahtunut kaikkea pientä ja suurta, ja ajattelin nyt päivittää tämän bloginkin ajan tasalle kaikista tapahtumista. En tosin itsekään muista enää kaikkea. Mutta on mulla kuvia, joten jos lähden nyt niistä.

(Ja nyt muistinkin, miksi postaaminen on ollut niin tahmeaa; Imageshack ei suostu toimimaan. Phuh. Täytynee siis yrittää pärjätä Flickrilla.)

Mm. kaikkea tällaista on sisältynyt viime viikkoihini:

Olin niin onnellinen kun sain vihdoin läiskäistä kaikki lukiokirjani pahvilaatikkoon. Tuli ihanan vapaa olo. (Psst. jos joku on kiinnostunut, multa saa lukiokirjoja tosi halvalla. Melekeen ilimasseeks! Ottakaa yhteyttä. ;))

Meillä oli viikon verran hoidossa ihanainen Angela-koira. ♥ On kova ikävä sitä.

Sanna on ollut myös hoidossa. Tai siis kylässä usein.

Olen myös lukenut.

Pitkäperjantaina kävimme sitten noutamassa oman karvakäärömme kasvattajalta. Nalle kotiutui ihanan nopeasti ja mä rakastan sitä jo nyt niin paljon. ♥

(Kaikki salamalla raiskatut kuvat on mun ottamiani, kaikki hienot on ottanut Sanna.)

Niin mäkin mun crocseja.

Ajattelin lätkäistä tähän väliin säikytyskuvan. Kun ihmiset ovat tuudittautuneet Nallen suloisuuteen, herätän heidät todellisuuteen.

Olen lueskellut myös näitä:

Pitäisi varmaankin pikkuhiljaa alkaa vääntää sitä viittomakielentulkin ennakkotehtävää. Vaikka mulla onkin vielä kuukausi aikaa, niin kohta huomaan, että oho, tää pitäis olla lähetetty jo.

Edellisten lisäksi olen myös nähnyt paljon ystäviäni (♥), lagannut telkkarin edessä (C.S.I.:t ovat olleet kovimmassa syynissä), pelannut The Sims kolmosta ja siivonnut pissoja ja kakkoja lattioilta. Olen myöskin vältellyt psykologian tulosten tarkistamista, mutta ajattelin kuitenkin huomenna mennä käväisemään koululla tarkistamassa ne, jos en vaikka päässytkään läpi tai jotain vastaavaa.

Kello on taas aivan liian paljon, ja väsyttää enemmän kuin laki sallii. Mun oli tarkoitus mennä ajoissa nukkumaan tänään, kun olin jo niin väsynyt kun pääsin kotiin. Olin viime yön Tiinalla Vantaalla, ja vaikka nukuinkin melkein 9 tuntia, niin se unen laatu ei välttämättä ollut mitä parhainta. Täytyy siis varmaan kammeta tästä sänkyyn. Huomenna onkin herätys taas puoli seitsemän kun täytyy nousta Nallukan vahtivuoroon, mutta onneksi karvakasa kuukahtaa yleensä puolen tunnin rällästämisen jälkeen. Pääsen siis toivottavasti vielä takaisin nukkumaan.

Hyvät yöt!

ps.

Day 3 - A song that makes you happy

Ja koska en keksi muuta, niin:

Parry Gripp♥ Pakkohan tuollaisista on tulla hyvälle mielelle.

pps. Aion kyllä tehdä vielä postauksen 27.3. tapahtuneesta photoshootistamme, täytyy vain yrittää ylittää kuvaongelmat. Mutta kyllä se sieltä tulee, koska tahdon julkaista ihania fail-kuvia nolatakseni ihanaiset ystäväni. Miran ja Sannan blogeista löytyy kyllä postaus photoshootista, mutta itse tahdon keskittyä behind the scenes -kuviin.

ppps. Pakko jakaa vielä tämä teidän kanssanne:



Kiitos tästä Tiina. 8D