skip to main |
skip to sidebar
Mulla on huomenna inssi. Tämä on tosi karmivaa. Ajattelin nyt kuitenkin olla panikoimatta tulevaa ja palata vähän eiliseen. Eilen siis olin Noran ja Pilvin kanssa Helsingissä metsästämässä mekkoa tuleviin mun ja äitini yhteisiin synttärijuhliin. Ensimmäistä kertaa elämässäni ostin pelkästään sellaisia asioita, mitä oikeasti tarvitsin, tai mitä ostoslistallani oli. Laitan nyt kuitenkin ensin muutaman (surkealaatuisen) kuvan eilisestä. En jaksanut raahata järkkäriä mukaani, joten jouduin pärjäämään vanhalla pienellä Canon Ixuksellani. Voi sitä tuskaa mitä sillä kuvaaminen aiheuttaa.
Noralla oli jonkinlainen pakkomielle kaikkeen karvaiseen (...), joten pysäköimme suurinpiirtein joka ikisen karvaisen objektin (liivin, takin, hatun, hanskojen) kohdalla. Kaikkien unelmatakki löytyi H&M:ltä. Jostain kumman syystä sitä ei kuitenkaan tullut ostettua...
Läskeilyä. Mäkkärissä oli jotkut Mconnenpäivät tmv., ja siellä oli pelottavia koristeita ja työntekijöistä ei oikein edes tiennyt olivatko he työntekijöitä.
Löysimme GT:stä jonkin hyvin mielenkiintoisen rätin, ja meidän molempien oli Noran kanssa pakko kokeilla sellaista, että saimme selkoa, miten koko mekko toimi. Ei se sitten loppujenlopuksi ollut edes kovin hirveä. (Ja mun hiukseni näyttävät aivan kamalilta.)
Nora ja Pilvi söpöilee pipojen kanssa.
Ja minä aina yhtä urpelon näköisenä. Päivän asustukseen kuului GT:n jättineule, joka on ollut vähän turhan hyvä ystäväni lähipäivinä. Kaulassa H&M:n kauan kaivattu tuubihuivi, päässä Noran Irlannista tuoma Primarkin tuliaisrusettipanta. Seppälän laukku roikkui olalla siihen asti, kun löysin jotain paljon parempaa. Siitä lisää kohta. (Ja edelleen hiukseni ovat jotain aivan hirvittävää.)
Sitten niihin ostoksiin. Listallani on kauan jo killunut kaikenlaista, mutta tällä reissulla tarkoituksena oli ostaa vain mekko. Toisin kuitenkin kävi, sillä löysin juuri ne asiat, mitä olen lähiaikoina kaipaillut.
Kaksi paria overknee-sukkia GT:sta, 5,90€/kpl.
Mavalan kynsilakka, sävy Riga (juuri se ihana kylmä vaaleanpunainen nomnom) Stockmannilta ja randomostos Tom&Jerry -hyväntekeväisyyslaastarit Mäkkäristä.
Olin kovasti kunnollisen koululaukun tarpeessa, koska Melodican kangaskassini alkaa vähän vedellä viimeisiä hengenvetojaan, enkä tahdo sen menevän hajalle. Laukku on siis ollut kauan ostoslistalla, ja nyt löysin sattumalta ehkä suloisimman laukun koskaan. Hintaa oli aivan liikaa budjettiini nähden, mutta se huusi mua! Pacman-laukku Cybershopista, 49€. Sinne menivätkin sitten kaikki viimeisimmät rahani. Mutta mä olen tyytyväinen, eikö se ole tärkeintä?
Ja sitten se pääostos, eli juhlamekko. Kuva ei todellakaan anna oikeutta sille, mutta se on oikein kiva ja söpö perusmekko. Ostopaikkana oli GT (ylläri) ja hintaa oli 24,95€. Ostin sen sen takia, koska se sopii mun vartalonmuodolleni hyvin. Ja on se suloinen. (Suhteellisen hieno tuo mekko leijuu ilmassa -efekti tuossa kuvassa.)
Vietin myös mielenkiintoisen illan tutustumalla Sannan kanssa Hyvinkään keskustaan ajelemalla sitä ympäri. Piti roudata isäpuolta ympäriinsä. Kiitos Sanna kun jaksoit.
Nyyh, mun pitäisi nyt kyllä sännätä yhteiskuntaopin kirjan pariin, pitää tehdä helvetinmoinen kasa ylimääräisiä tehtäviä lukuloman takia. Ja siitä olisi vielä ensi viikolla koekin. Hurraa.
Tiistaina 15.9. kello 12:51 olin juuri vähän aika sitten saapunut kotiin liukasradalta, ja minun oli tarkoitus syödä jotakin. Jostain syystä kuitenkin aloin ottaa erinäisten peilien kautta mielenkiintoisia asukuvia.
Ihana raskausefekti tuolla mekolla.
Mekko GT, raitapaita vahinkotavarakeskus, leggingsit ties mistä, kaulakoru Spiritstore
Tämän jälkeen päätin sitten syödä. Paahtoleipää ja tosipaljon juustoa, sitten leipägrilliin. Nam.
Mulla oli myös karvainen ystävä ruoanlaittoseurana.
Ulkona oli mukava ilma. (Kuva keittiön ikkunasta, epämääräiset viivat on sälekaihtimet.)
Päätin kuitenkin sulkea verhot ja hautautua leipineni sängyn pohjalle katselemaan Aliasta.
Keskiviikko kuluikin sitten lähinnä kirjoitusten merkeissä kylmässä ja kalseassa koesalissa, minkä jälkeen lähdimme illalla kaveriporukalla kiinalaiseen ravintolaan syömään, sekä elokuviin.
Kaunis vessapeilikuva meiltä ennen lähtöä.
Inglourious Basterds, oli kyllä katsomisen arvoinen pätkä. Sinänsä tosin ennalta-arvattava, kun tietää Quentin Tarantinon elokuvat, mutta kuitenkin hyvin viihdyttävä. Brad Pittia oli kyllä välillä hieman vaikea ottaa vakavasti, kun on tottunut näkemään miehen aivan toisenlaisissa rooleissa puhumassa normaalia amerikkaa.
"I'll give you something you can't take off."
Torstain aktiviteettina oli piristävä teoriakokeeseen opiskelu ja Sanna. Tänään oli sitten se itse teoriakoe (läpi meni!) ja vähän lisää Sannaa. Päivä on mennyt osittain aivan täysin päin vittua, ja osittain on ollut kivaa.
Plussia:
+ Sanna
+ Teoriakokeen läpipääsy
+ H&M:n paketti tuli
Miinuksia:
- En osaa ajaa autoa
- Jäätiin ajoharjoitteluradalle jumiin kun lukko ei suvainnut toimia
- Rakkahin pikkuveljeni on aina käyttänyt kaikki mun skootterini bensiinit kuin oikeasti tarvitsisin mopoani
- Inssin varauksen kanssa oli stressaavan hirveän kamala säätö
- Yksinäinen ilta on aika vitusta
Huomenna sitten Helsinkiin ostoksille, omnomnom. ♥ Synttärimekkoa lähden etsiskelemään noin viikon päästä olevia juhlia varten. Ostoslistalta löytyy myös kaikenlaista enemmän ja vähemmän tärkeää, saa nähdä kuinka hyvin onnistun taas velkaantumaan Noralle ostoksistani. Noran kanssa shoppailu ei tee hyvää kukkarolleni.
Nyt voisin alkaa lueskella upouutta Brittien Elleä, sekä Companya. Nyt saan nautiskella kun kirjoitukset ovat ohi. Yhteiskuntaoppiahan mun pitäisi vielä opiskella, mutta siihen nyt on vielä aikaa...
Nyt on kyllä pakko tulla iloitsemaan, sillä
MÄ PÄÄSEN PARIISIIN.
Olen niin innoissani. Matkaan on tosin vielä yli puoli vuotta, mutta voi miten iloinen olenkaan. Olen haaveillut Pariisin matkasta iäisyyden, ja nyt se sitten oikeasti toteutuu! Olin maininnut varamummolleni (äitini oikea äiti kuoli jo ennen syntymääni, ja äitini äidin paras ystävä on toiminut mulle vähän niinkuin mummona sen puolesta) ihan ohimennen, kuinka voisin haluta lakkiaslahjaksi päästä Pariisiin, ja tänään sitten kun juteltiin puhelimessa, hän kysyi synttärilahjatoiveistani, ja kun sanoin, ettei mulla ole oikeastaan mitään erityisempiä toiveita, se sanoi, että no, ollaanhan me kuitenkin menossa sinne Pariisiin. Olin hetken vähän että whooot, en nimittäin tiennyt, että asia oli jotenkin vahvistettu. Sitten aloin hyppelehtiä ylös ja alas ilosta. Jipii!
Louvre♥, Pompidou-keskus, muut ihanat museot, Eiffel-torni, Riemukaari, Notre Dame, Saint-Sulpice, Sacré-Coeur, PATONKI, ranskalaiset kadut, ihmiset, kieli, aaaaa happiness overload! Kaikki muu on niin ihanasti kuin olla saattaa, mutta on yksi iso yhyy. Kaikki olisi täydellisesti, jos Sanna olisi reissulla mukana. Olen aika kova ikävöimään. Mutta ei sitä tiedä, jos vaikka ujuttaisin kullan mukaan reissulle matkalaukussani... Tai sitten yksinkertaisesti ostan lentolipun.
(Nyt mun on ainakin oikeasti pakko päästä kaikista kirjoituksista läpi, damn. Vähän tuo ruotsi rassaa, mutta ehkä mä siitä jollain ilveellä a:n väännän.)
Nyt tarvitsee varmaan käydä nukkumaan, pitää varmaan oikeasti käyttää hyväksi tämä "lukuloman" antama vapaa, ja tosissaan lukea englantia. Huomenna on viimeinen ajotunti ennen liukasrataa, ja pääsen kampaajallekin. Yatta.
On kyllä suoranainen ihme, että aivot suostuvat toimimaan yhä, on ollut sen verran raskas viikko. Järkyttävän opiskelulastin lisäksi on täytynyt ravata ajotunneilla ja teoriatunneilla, ja sitten piti vielä ehtiä täyttää vuosiakin. Suhteellisen uuvuttavaa. Viikko on nyt kuitenkin saatu pois alta ihan hyvin mielin. Tiistaina oli englannin yo-kuuntelu, ja en voisi ollakaan enempää tyytyväinen pistemäärästäni. 82/90 tuli saldoksi, enkä voinut muuta, kuin hyppiä ilosta. Odotukset olivat kuitenkin sen verran alhaiset. Torstaina sitten kerkesin kuin kerkesinkin täyttää 18, vaikka juuri torstain aikana meinasi pää räjähtää useaan otteeseen. Oli englannin preliminäärikokeet, yhden englanninkurssin koe, ruotsin kaikkia mahdollisia testejä, ajotunti ja teoriatunti. Illalla olin sitten niin nuupahtanut, että jaksoin hädin tuskin hotkaista muutamat kakkupalat, painuen sitten heti sen jälkeen sängynpohjalle lojumaan. Eilinen oli sitten kuitenkin parempi päivä, kuunteluiden tulokset tulivat, oli ihan okei päivä koulussa, sain ajaa moottoritiellä ajotunnilla (vaikkakin hieman epävakaasti), ja illalla pääsin hieman sentään nollaamaan muutaman kaverin kanssa synttärijuhlien merkeissä.
Sain äidiltä lahjaksi minipullon skumppaa (pahaa sellaista tosin) ja pakkohan sitä oli kilistellä. Glamouristi muovilaseilla.
Noora ja Laura olivat vähän käyneet ostoksilla.. Sain tämän pillin lisäksi vaaleanpunaisilla pehmusteilla vuoratut käsiraudat, pullonavaajan ja pullon viiniä. Niillä mennään sitten. (Älkää muuten ikinä juoko tuota lonkeroa. Yäk.)
Ignore my fat arm. Yuck.
Ja Laura söpöilee.
Laadukkaita ja selkeitä kuvia vol. 1.
Ja itse allekirjoittanut + Nooran lasit. Olen oikeasti niin onnellinen, että pääsen maanantaina kampaajalle. Jos joutuisin sen pidemmälle elämään tämän reuhkan kanssa, en tiedä mitä tulisi tapahtumaan.
Ja vielä pisteenä i:n päälle; sammunut Laura! (Paitsi että se ei oikeasti ollut edes sammunut.. nah, ei sillä nyt niin väliä ole.)
Summauksena oli siis ihan kiva ilta. Syötiin kiinalaisia (tai sitten ihan niiden tekemään ruokaa, kanaa currykastikkeessa nam), pelailtiin Singstaria ja sellaista.
Ja nyt väsyttää. On myöskin nälkä. Ja kaikenlisäksi pitäisi oikeasti lukea englantia, ylppärit keskiviikkona, enkä voi sanoa olleeni kovin aktiivinen. Että sellaista. Olen hyvä esimerkki huonosta koululaisesta.
Jos nyt lähtisin kehittelemään sitä ruokaa.
My sweet prince, you are the one.
Tuttuja syksyn merkkejä:
- Saa kuunnella kaatosadetta päivät pääksytysten
- Opettajilla on jonkin sortin syysmasis ja oppilaiden orjuutustaso ylittää sallitut rajat
- Pimeä tulee rutkasti aikaisemmin
- Syön todella paljon enemmän suklaata kuin kesällä (myös tämän syksyn "uusi" keksintö; muffinssit)
Kaikesta huolimatta: me happy. Kunhan tulisi vielä ruska, niin olisin iloisempi. Eihän siitä tietenkään kukaan tykkää, kun tarvitsee ennen kahdeksaa raahautua kouluun nihkeässä ja kylmässä vesisateessa, mutta muuta vikaa en syksystä löydä. Paitsi tietenkin tuo aikaisemmin mainitsemani koulu. Mutta elämä on.
Tämän päivän ohjelmaan olisi pitänyt kuulua paljon englannin pänttäystä, mutta jostain syystä olen onnistunut luisumaan siitä. Jostain kumman syystä on koko ajan löytynyt parempaa tekemistä. Kuten blogin päivittäminen esimerkiksi. Ja turhien kuvien ottaminen.
Niin, tämä kiinnostaisi hitusen enemmän kuin nuo lattialla lojuvat englanninkirjat:
Ihanan paksu uusi Ellen numero. Ehkä voin kuitenkin tuon lukemisen antaa itselleni anteeksi, se on kuitenkin englanninkielinen.
Miksi nämä näyttävät niin luotaantyöntäviltä?:
(Mun kalenterini näyttää ahdistavan täydeltä. Kyllä tuolla on yksi hopeareunus, nimittäin synttärit!)
On mulla ollut karvainen lukukaveri, joka on yrittänyt inspiroida mua, mutta ei senkään läsnäolo ole aiheuttanut muuta, kuin lisääntynyttä tarvetta rapsutella sitä.
Jatkanen tässä melkeinlukemista (eli popittelua girugameshin tahtiin). Toivottakaa onnea tiistaisiin kuunteluihin.
PS: Ihan näin mihinkään liittymättä; mulla on ehkä hienoimpia korviksia ikinä. ♥
Noran♥ tuliaisia Irlannista. Nam.
Nyt kun koulu on virallisesti kunnolla alkanut, niin voin fiilistellä suunnilleen taaksejäänyttä kesää muutamien kuvien avulla (vaikkakin osa on täällä blogissa näkynytkin jo).
Mun kesääni '09 on sisältynyt mm.:
(hyvin epäjärjestyksessä)
Shoppailua. (Rahapulan takia tosin hyvin pienissä määrin.)
Kavereita. ♥
Tammerfesteiltä.
Riihimäkirock.
Katinkulta.
Roadtrip. ♥
Pikkuisen veljeni rippijuhlat.
Kesäloma Express.
~
Nyt kun on saatu tämä kesäkin pakettiin, niin pääsee oikein kunnolla odottamaan tulevaa syksyä. Olen niin syksyihminen kuin voi olla, pimeät, sateiset illat, omnomnom. Sen lisäksi tietenkin täysi-ikäistyminen. En jaksa murehtia kaikkia kouluprojekteja ja läksyjä ja kirjoituksia ja autokouluja, mun vuodenaikani on melkein täällä!
... paitsi että pääsen heti huomenaamulla miettimään koulua, menen nimittäin Noralle tekemään yhteiskuntaopin pakollisen kakkoskurssin esitelmää. Oh, lovely. Se pitäisi vielä kaikenlisäksi saada valmiiksi huomisen aikana, koska esitelmä on jo tiistaina. Tunnetusti Noran ja mun esitelmienteko on vähän.. venähtänyt useimmiten. No, kyllä se siitä. Ehkä.
Pitäisiköhän jopa nyt ryömiä tuonne peiton alle, kun kerrankin nukuttaisi vielä näin ihmisten aikaan. Ja kun saan jopa nukkua rauhassa, kun olen täällä kotona autuaassa yksinäisyydessäni, aah.
God natt.
(Okei, luultavasti kyttään Houseja vielä parisen tuntia, mutta saahan sitä aina kuvitella nukkuvansa.)
(Joo anteeksi tuo edellinen merkintä, angsti teki tulojaan lääkityksestä huolimatta. 8-D)
Vihdoin alkaa tämäkin ärsyttävä tappotauti hellittää. Ja ei, en ole sikainfluenssassa enkä ole ollutkaan, tämä on ollut vain normaali flunssa vähän äkäisempänä. Olen onnistunut tartuttamaankin jo ainakin yhden ihmisen, saa nyt nähdä kuinka pitkälle onnistun levittämään tuon vielä. Mutta syytä kyllä äitiä, siltä mä tämän koko taudin sain.
No anygays, pääpointtini tällä merkinnällä on siis se, että yritän taas vähän herätellä tätä blogia henkiin. Olen tullut siihen tulokseen, että väliäkö sillä on, lukeeko tätä kukaan, kun teen tätä kuitenkin vain omaksi ilokseni.
Muttaniin, saa kyllä nyt nähdä, kuinka päivittäminen onnistuu koulujuttujen+autokoulun lisäksi. Mutta kyllä se siitä. Ainakin vielä nyt, kun kirjoituksiin on melkein kuukausi. Mun syntymäpäiväviikkoni on täyttä tuskaa, siihen on vielä kolmisen viikkoa, ja nyt ja kalenterini sisältää viikolla 37 neljä ajotuntia, pimeäajon, kolme teoriatuntia, englannin yo-kuuntelun, englannin kokeen ja jakson viimeisen päivän. Not the way I wanna spend my birthday. Nämä pari seuraavaa viikkoa siihen asti näyttää kyllä suunnilleen samalta. Ah, stress, I've been missing you. Huomisen aikana pitäisi selvittää perjantaina saadut läksyt, kun nuhatautini ansiosta en kyennyt raahautumaan koululaitokseen saakka. Huomenna siis edessä neljän aineen läksyt ja englannin yo-vihko. Ja kaiken lisäksi mun pitäisi ihan tosissaan lukea kirjoituksiin. Olen kuitenkin välttänyt syyllisyydentunteen sillä, kun olen katsonut telkkaria englanninkielisillä teksteillä (teksteillä sen takia, että mulle on tärkeää tietää, miten kaikki sanat kirjoitetaan) ja lukenut englanninkielisiä lehtiä. Vahinko vain, että sanasto, jota opin tv-ohjelmia katsoessani, ei välttämättä vakuuta ylioppilastutkintolautakuntaa. Jostain syystä luulen, ettei Aliaksen vakoilusanasto tai L-koodissa mainitut eri nimitykset, millä kutsutaan naisen alapäätä eivät kuulu produktiiviseen aukkotäydennykseen. Blah.
Nyt voisin luovuttaa elämäni taas The Sims kolmelle. Tai sitten - jos olisin fiksu - menisin nukkumaan. Liikaa kokista = no sleep. No, onneksi Sims pelastaa mut tylsistymiseltä.
