Tällainen pienoinen ilmoitus tähän väliin; en ole kuollut (jos se nyt ketään enää kiinnostaa kun en ole taas aikoihin kirjoittanut mitään :--D) vaan mun tietokoneeni on huollossa. Plus mun elämässäni ei tapahdu yhtikäs mitään mistä postata. Surullista mutta totta. Palaillaan sitten kun saan koneeni takaisin, jos vaan keksin jotain mistä kirjoittaa. Tuskin ketään kiinnostaa lukea siitä, kuinka olin taas koko päivän kotona ja katsella samanlaisia kuvia kirjoista mitä luen tai dvd:istä mitä katson.

i could show you the world

Koska mulla ei ole energiaa kirjoittaa mitään sen kummempaa, niin kuvat saavat nyt näin kliseisesti kertoa enemmän kuin tuhat sanaa.

Näin olen viettänyt aikani viimeisimmän kunnon postauksen jälkeen:


Suoritin pikaisen työputken.


Olin Ankassa.


Tv on ollut liian hyvä kaveri. (Telkkaa on myös vaikea kuvata.)


Särkylääkkeitä ja antibioottejakin on tullut syötyä.


Olen ikävöinyt Sannaa.


Ja paijaillut Nallea.


Kävin myös kirjastossa (älkää naurako tuolle Ikuisesti prinsessa -kirjalle! Täytyyhän sitä nyt tuokin lukea kun oon muutkin osat lukenut).


YouTube on myös ollut aivan liian hyvä kaveri.

Tämän lisäksi olen saanut sopivasti ahdistuskohtauksia ja miettinyt että mitähän tässä nyt sitten tekisi. On vaikeaa kun yhtäkkiä elämällä ei ole yhtään tiettyä kiintopistettä ja kaikki aika menee haahuillessa. Yhyy.

Nyt täytynee mennä niistelemään nenää. Argh.

ps.
Day 11 - A song that no one would expect you love

Tää on vaikea, koska mä olen niin kummallinen että mikään outokaan ei tunnu oudolta. Mutta heitetäänpä nyt vaikka tämä.

the Gazette - Cassis
(Jep, on tää ihana.)


pps. Tässä on Miran postaus Tales of the Abyss -photoshootista, josta kerroin taannoin (ainakin muistaakseni...). Minä siis kuvaajana. Yritän kyllä saada aikaiseksi tehtyä siitäkin postauksen, mutta energiatasoni ovat aivan liian alhaiset satojen kuvien läpikäymiseen.

pöö

Jos sitä nyt taas palailisi blogin pariin pikkuhiljaa. Innostus nuupahti taas ihan täysin, mutta yritän palailla. Kun vaan olisi jotain kirjoitettavaa. (Mites ne rästiin jääneet postaukset...)

Olin vähän aikaa taas töissä, joten käytin vapaa-aikani sosiaaliseen elämääni, mutta nyt kun olen taas työtön raasu, niin kerkiää ehkä datailemaankin. Yritän taas kunnostautua. Mun elämässäni vaan ei oikein tapahdu mitään kiinnostavaa.

Ajattelin tulla vain ilmoittamaan, että saattaa tulla pieni tauko postauksiin, uusi kone on tuloillaan ja säätäminen sen ja tämän vanhan kanssa vie aikaa. Palailen kuitenkin mahdollisimman pian Traconpostauksen ja mun yleisen häröämisen kanssa. 8--) See ya then.

i wanna start a revolution

Mitä tämä blogi olisikaan ilman turhanpäiväisiä postauksia höystettynä päämäärättömillä kuvilla.

Eilen kulutin aikaani lähinnä blogien parissa.

Konevanhukseni pääsee piakkoin eläkkeelle. Tänään saatiin siis tilattua mulle vihdoin uusi kapistus, joka on siis mun yo-lahjani. (Joudun tosin itse maksamaan siitä puolet.) Loppujenlopuksi mun haaveeni ihanaisesta Macbookista murskattiin, ja mun oli pakko taipua, koska loppujenlopuksi mulle on tärkeämpää koneen tehokkuus kuin se, että se on kaunis ja upea ja mac ja kaikkea muuta siltä väliltä. Eihän siinä mitään ongelmaa olisi ollut, jos Apple ei vain olisi niin saatanan kallis merkki. Totesimme, että samaan hintaan saan perkeleesti paljon tehokkaamman masiinan, jos vain kestän sen faktan, että se nyt onkin sitten pc. (Pakko kyllä myöntää, että pelaan mä simssiä mielummin 17-tuumaisella näytöllä kuin 13-tuumaisella. Ostakaa joku mulle 17'' Macbook pro?)

♥

Ja tupla♥.

Nämä kuvathan ovat siis eiliseltä. Päivä kului tv:n ja koneen välillä ravaten, illalla Sanna tuli meille yöksi. Tänään päivä on ollut lähes samanlainen, mutta vain ilman Sannaa (:<).

Paitsi että tää kuumuus ihan oikeasti saa mun aivot sulamaan ja valumaan korvien kautta ulos...

ps. Kuten varmasti huomaatte, vaihdoin bannerin. Se on kyllä hemmetin taiteellinen. 8---D Joillain sitä vain on lahjoja kuvanmuokkauksen saralla...

pps.

Day 10 - A song from your favorite band

Ei sitten yhtään vaikeampaa... No, laitan nyt sitten tänhetkisen lempparini lempparilta.

Adam Lambert - Strut (Musta tuntuu että oon laittanut tän saman biisin jo johonkin mutta whatev. AL ei ole mun ainoa lemppari, mutta se nyt oli helpon keksiä tähän.)

lakkiaiset 5.6.2010

Jos joku väittää, että mä postaan viiveellä niin voi syödä sukkansa...

Joo, ajattelin siis nyt jakaa teidän kanssanne erään elämäni tärkeimmistä päivistä, lakkiaispäiväni. Mulle (ja kaikille muillekin tietysti) ylioppilaslakin saaminen oli elämääkin suurempi tapahtuma. Lukion aikana mun elämässäni tapahtui niin paljon sekä ylä- että alamäkiä, elämänmuutoksia ja kasvamista, että koko sen elämänvaiheen päättyminen tuntuu edelleen aivan uskomattomalta. Varmasti myös mun vanhoista postauksistanikin voi saada selkeän käsityksen siitä, että lukioaika ei todellakaan ollut mulle mikään helpoin juttu. Olin jossain vaiheessa vakavissani lopettamassa lukiota keskenkin, mutta sitten vaan pakotin itseni puurtamaan eteenpäin. Mä en ole mikään penaalin terävin kynä, joten mun piti tehdä välillä niin paljon töitä pärjätäkseni, että meinasin pimahtaa. (Ihan näin välihuomautuksena; en väitä, että lukio olisi muille ollut ruusuilla tanssimista tai helppoa, en myöskään väitä etteivätkö muut ihmiset olisi tehneet aivan yhtä paljon ja erittäin paljon enemmänkin töitä menestyksensä eteen kuin minä, puhun vain omasta näkökulmastani ja omista tuntemuksistani ja kokemuksistani.) Annoin liiankin usein itseni lipsua, ja huomasin hautautuvani huonojen arvosanojen alle. Tottahan se itsetuntoon kolahtaa. Mun elämäni suurimmat onnenhetket ja suurimmat tuskanitkut kävin läpi lukioaikana. Lukio laukaisi kaikki pahat tunteet mun sisälläni ja paisutti niistä yhä suurempia ja suurempia. Siinä vaiheessa tajusinkin jo, että eihän tästä enää yksin selvitä. Ystävien, vanhempien, psykologin ja lääkkeiden tuella siitäkin selviydyin, ja nyt sitä sitten istutaan tässä.

En mä olisi tämä sama henkilö, joka olen nyt, jos en olisi käynyt lukiota. Tutustuin lukiossa erittäin ihaniin ihmisiin, sekä opin tuntemaan ystäväni kunnolla. (Kiitos kun ootte olemassa murut ♥) Kasvoin myös henkisesti erittäin paljon. Olen mä toki vieläkin herkkä ylitunteellinen liikaa ajatteleva joskus hieman liiankin naiivi ja välillä taas ärsyttävän realisti näsäviisas kuivan ja erittäin huonon huumorintajun omaava hulluuksista haaveileva jyrkillä mielipiteillä ja huonolla itsetunnolla varustettu läheisiään rakastava höhlä itkupilli. Mutta ehkä kuitenkin vähän kasvanut sellainen.

Tämähän meni jaaritteluksi. Jos nyt kumminkin mentäisiin siihen lakkiaispäivään. Heräsin aamulla aivan tajuttoman aikaisin, ja silti tuli armoton kiire. Mulla oli erittäin huono tukka- ja naamapäivä (miksi oi miksi juuri silloin), joten olin mukavan kärttyinen. 8D

Lakkiaisjuhla alkoi kymmeneltä. Kuuntelimme kuorolaulua ja riemuylioppilaiden puheita ja tietysti saimme ne tärkeimmät paperit käteemme: ylioppilastodistuksen ja lukion päättötodistuksen. Saimme painaa lakit päähämme ja lauloimme Gaudeamus Igituria. Moni mun mussukoista sai stipendin. Itsehän en (yllättäen :---D) saanut mitään stipendiä, mutta yo-paperit käteen saatuani meinasin alkaa kiljua tanssia voitontanssia.

Näyttää erittäin huvittavalta kun tuolla mustapukuisten pitkien poikien keskellä on tuollainen mustamekkoinen pieni kääpiö keskellä kuvaa... (Jos ette löydä minua kun näytän niin maahiselta, niin olen kahdeksas oikealta jos rehtoriamme ei lasketa mukaan riviin. :--D)

Sillä on liimaantunut joku tosi lsd-pöhnäinen kestohymy naamalle...

Äiti rutisti mua niin paljon, että piti pistää naamalle hamsteri-ilme. 8---D

Siinä marssitaan kulkueena kohti sankarihautoja. Joku Caroliina taas hieman yli-iloinen jne.

Odotellaan sankarihaudoilla että päästään laskemaan kukkia.

Meidän lukiollahan on siis ollut perinteenä, että uudet ylioppilaat marssivat joka vuosi kulkueena sankarihaudoille, ja laskevat ruusun tuon enkelipatsaan juurelle.

Voinko näyttää yhtään enempää atomipommin räjähdyksestä juuri selvinneeltä?

Sitten oli kotipartyjen aika. Meillä juhlat alkoivat kolmelta, jotta äidillä oli tarpeeksi aikaa valmistella kaikki. Kaikki sukulaiset ja tärkeimmät tuttavat kävivät, ja sain oikein mukavasti rahaa ja muutaman lahjan. Vaikka usein kaikki sukujuhlat aiheuttavat mulle harmaita hiuksia, niin olen kuitenkin tosi iloinen kun pääsen näkemään kaikki sukulaiset.

Mulla oli taas hienot servetit. Sekä mulla että Jonnilla oli rippijuhlissa tuollaiset kirjaillut servetit.

Ja pakollinen Nalle-kuva.

Siinä ne paperit nyt sitten on. Couldn't be more proud. (Ja joo tosiaan, mullahan ei ole mitään tarvetta piilotella arvosanojani - ei sillä että siinä olisi jotain vikaa jos ei niitä halua julkisesti huudella ympäriinsä - niin jos nyt ette paperista saa selvää, niin: englanti E, ruotsi A, psykologia B ja äidinkieli M. Eihän ne mitenkään hienot ole mutta riittävät mulle. 8D)

Otettiin pihalla vähän kuvia. Jonnilla loppui peruskoulu samana päivänä, joten oli silläkin aihetta juhlia. 8)

Nalle♥

Ja sitten myös pakollinen välikevennys:

Huom. yksikään koira ei kärsinyt tätä kuvaa ottaessa.

Nora ja Noora (+ Tiina, joka tuli myöhemmin) oli ainoat kavereista jotka pääsivät käymään, koska suurimmalla osalla oli omat juhlat. Noora valmistui amistosta ja aikaisemmin, Noralla oli omat juhlansa vasta seuraavana päivänä, ja Tiina on vasta niin pieni (sori hun 8---D), että he pääsivät käväisemään.

Nallella oli koirakaverina tuttaviemme tiibetinterrieri Riico.

Illalla lähdettiin sitten porukalla minäNoraAnniSannaJohanna vähän baareilemaan, ja Nora ja Anni tuli hakemaan mua niin otettiin siinä muutamat kuvat.

Illasta mulla ei ole (thank god) kuvia, mutta sen voin sanoa, että kivaa oli. 8D Vaikka Noran ja Annin hermot saattoivatkin hieman kärähtää (niin mullekin olisi tapahtunut jos olisin ollut mun seurassa selvinpäin!), niin oli oikein mukava ilta.

Loppuun vielä ajattelin laittaa ne mun "viralliset" yo-kuvat. Itse en noista hirveästi välitä, koska en tosiaankaan ole tottunut katselemaan hammashymyäni, se on mielestäni erittäin karmaiseva. Tällaisia ne kuvat kuitenkin ovat (otin kuvista kuvat kameralla, joten laatu on aika sydän):

Sellainen oli siis mun lakkiaispäiväni. Ikimuistoinen ja sellainen, jota on (tukka- ja naamakriisiä lukuun ottamatta) kiva miettiä jälkeenpäin.

Tuntuu vaan tosi karmaisevalta, että mun pitäisi kai nyt sitten tuntea itseni edes jollain tavalla aikuiseksi. Eh.

made to look just like a human being

np. Marilyn Manson

Pöö.

Koska mulla on hieman tylsää, ja tahdon ajatella jotain muutakin välillä kuin kaikkea typerää, niin päätin nyt tehdä postauksen Tukholman reissun ostoksistani. Ostin kyllä oikeastaan kaksi kertaa tämän verran tavaraa, mutta ne loput olivat tuliaisia. Eli ostoksia ei ole paljon, mutta ne ovat sitäkin mieleisempiä.

Aloitan nyt niistä mitä ostin maista Tukholmasta.

Weekday on kiva kauppa, kun suurin osa vaatteista on tuollaisia jättihugeja ja voi tuntea olonsa normaalin kokoiseksi ostaessaan M-kokoisen tunikan. 8--D Tämä oli alennuksessa, en nyt muista oliko -50% vai -70%, mutta hinnaksi jäi lopulta jotain seitsemisen euroa.

Löysin vihdoin juuri sen oikeanvärisen mintunvihreän lakan, mitä olen metsästänyt vaikka kuinka kauan. Se löytyi American Apparelista, taisi maksaa noin 6 euroa.

Loput jutut ostinkin sitten laivalta.

Tässä nyt tämä jo viime postauksessa mainittu hajuvesi. Chanelin Chance, maksoi jotain 45 euroa tjsp. Se on ihana. ♥

Ostin myös Toni&Guyn lämpösuojasuihkeen (Joka toimii erittäin hyvin, mutta miinuksena kyllä överivoimakas tuoksu. Tämä migreenipää ei tykkää.) ja kuivashampoon. 11,50e/kpl.

Säästin söpöimmän viimeiseksi...

♥ Se on ihana! Koska en viitsinyt maksaa maltaita Barbapapa-pehmolelusta, niin ostin korvikkeeksi tämän ihanan pussukan. Se on söpöin ikinä.

Näiden lisäksi ostin myös vähän suklaata plus tosiaan ne tuliaiset. Eihän noita paljoa ollut, mutta ne on kivoja.

En nyt keksi muuta jaariteltavaa, yritän ensi kerralla sitten jotain vähän fiksumpaa postausta.

Day 09 - A song that makes you fall asleep

Ajattelin tämän niin, että mitä biisejä kuunnellessa on helpoin nukahtaa iltaisin, en niin että mikä biisi on niin tylsä että alkaa nukuttaa. :--D

Okei, musta tuntuu, että joka ikinen näistä biiseistä on tosi kummallisia nukahtamisbiisejä, mutta mulla ne toimii hyvin rauhottavina biiseinä. Näähän on kaikki kolme tosi piristäviä ja iloisia tunnelmaltaan, mutta mun pää nyt toimii aina vähän kummallisesti. 8-D

Katatonia - Evidence

Hurt - Overdose

HIM - Gone With The Sin (O.D. Version)