keskiviikko 10. helmikuuta 2010

i wanna see you strut, come on walk for me

7.2. kuvina:
CosplayGaala-päivä.
Ensin matkustettiin Helsinkiin ostamaan Pilville vaatteita, mutta mitä nyt yleensä tapahtuukaan kun mut viedään vaatekauppaan...
Kaikki mustavalkoiset kuvat ovat by Sanna + kaikki CosplayGaalassa otetut kuvat ovat Sannan käsialaa.


Gloriaan rantauduimme n. puoli kolmen kieppeillä, kävimme moikkaamassa Miraa ja Annia, ja lähdettiin sitten etsimään istumapaikkoja.
Annin ja Miran esitys oli aivan jumalattoman hyvä, eikä pelkästään vain mun mielestäni, kuten palkintojenjaossa huomattiin...


Palkintojenjaon alkaessa mä jo hikoilin tuolissani tuntien pahaa sympatiajännitystä. 8-D Vaikka tiesinkin Annin ja Miran olleen ehdottomasti parhaita, niin silti jännitti.


Ja kyllä siinä sitten kävi, että mun muruilleni napsahti ryhmäkilpailun ensimmäinen sija. Mulle tuli itsellenikin jotenkin aivan älyttömän kiva fiilis kun mun ihanat menestyivät niin hyvin. ♥ Onnea vielä kerran!


Kotiin päästyäni mä olin aika naatti, mutta pakkomielteisesti kuitenkin kuvasin tosi kivan reissun ostokset. (Kuvathan ovat siis silmiähivelevän kauniita, eivät yli- eikä alivalottuneita. :--D)

Kicksistä ostin harmaan ja tummanvioletin kynsilakan (2,90e/kpl) ja Mavalan kynsilakan pikakuivattajan, jonka hintaa en nyt muista. Aika kallis se kuitenkin oli.

GT:sta ostin paidan, jonka väristä tykkään ihan kamalasti. Se oli alennuksessa, 4,90e.

Tämä ihana tunika on myös GT:sta, 19,90e.
Ostin GT:sta myös mustan perustopin, kun vanhaan on jo tullut reikä. 8D

Maanantai oli aika lagauspäivä, aamulla olin psykologian koetunnilla katsomassa Freud-dokumenttia ja aamupäivällä Sanna tuli sitten meille. Syötiin kaikkea hyvää ja oli kivaa.
Maanantailta mulla on jopa asukin. Uusi tunika pääsi heti käyttöön. (Ja nämä kuvathan ne vasta ihania ovatkin, missään ei osunut valotus kohdalleen. Lol.)


Eilisestä nyt ei ole oikeastaan mitään kerrottavaa, koko päivä meni lagatessa. Kuten tämäkin päivä. On mulla melkein elämä.

Nyt lähden hakemaan pikkuveljeä töistä, sitten käyn postissa hakemassa H&M-pakettini. Sen jälkeen alkaa taas luku-urakka. Vi ses!

lauantai 6. helmikuuta 2010

understanding, compassion, acceptance

Koska mulla on hieman tylsää, ja yritän vältellä ruotsin lukemista, niin ajattelin heittää aivot hetkeksi narikkaan ja hypettää muutamaa ihanaa asiaa, mitä haluaisin.


"Understanding. Compassion. Acceptance. This three circle Erase Hate pendant is a stunning piece featuring words that we should all live by.
100% of the net proceeds go to the Matthew Shepard Foundation to support diversity programs in education and to help youth organizations establish environments where young people can feel safe and be themselves."

Todella kaunis koru, jossa on sanomaa. Just for me! Ja kaikenlisäksi kaikki tuotot korun hinnasta menevät Matthew Shepard Foundationille. Korun hinta on 74,95e, ehkä hieman suuri summa mun budjetilleni, mutta säästäminen on jo käynnissä. 8D (Suosittelen muutenkin loveandpride.comissa shoppailua, kaikista koruista menee jonkin verran rahaa eri säätiöille.)


Tämä kuuluukin sitten niihin asioihin, mitä en tule luultavastikaan saamaan, mutta ainahan voi haaveilla. Varsinkin, kun olen aivan mahdoton koroillakävelijä. Silmänruokaa nuo kuitenkin ovat. Vivienne Westwoodin Lady Dragon BOW -kengät olisivat mulle suhteellisen täydelliset. Kengistä on kuitenkin korotonkin versio, joten jos joskus päälleni sataa rahaa, ne päätyisivät ostoskoriini välittömästi. Näiden korollisten versioiden hinta on kuitenkin 185 Australian dollaria, eli n. 117 euroa. Ja nämähän löysin siis australialaiselta sivustolta etsiessäni niitä kenkiä, joissa on tuon rusetin tilalla sydän. Niitä ei tunnu olevan myynnissä enää suunnilleen missään.


Tämän korun löysin etsy.comista ja sydämeni suli sille heti. Se on käsintehty ja oi niin kaunis. Suosittelen tsekkaamaan tuon saman tekijän muutkin korut, aivan ihania. (Tekijällä on myös söpö blogi.)
"This bear pendant is made by me using no moldes whatsoever with hand drawn faux fur texture.
Inspired in bears because I love nature, the smell of the forest and the sounds that nature makes."
Hinta on 45 dollaria, eli n. 33 euroa. Niitä oli varastossa enää yksi, ja mulla ei ole todellakaan rahaa tällä hetkellä, joten nyyh, hyvästi ihana koru. ;___;


Tämän kuvan kaikki varmasti tuntevat. Se on tietenkin Andy Warholin One Hundred Cans, vuodelta 1962. Itse olen siis tästä teoksesta tehdyn 66 x 91 cm printin perässä. Art.comissa se maksaisi 27,50e, joten hintakaan ei olisi kovin suolainen. Mutta kuten olen aiemminkin todennut, mun rahavarani ovat niin minimaaliset, että joudun luultavasti tuostakin vain haaveilemaan. Aina on olevinaan jotain tärkeämpääkin ostettavaa. Duh.

Tämän haaveilutuokion jälkeen voinkin ehkä vähän paremmalla mielellä painua lukemaan ruotsia. Miksei tieto ikinä ui päähäni yön aikana...

ps. kuvat linkatuilta sivustoilta

torstai 4. helmikuuta 2010

"i know you're in there, i can hear you caring!"

Äidinkielen esseenkirjoitustunnit ovat masentavia. Ne vain ruokkivat ajatusta siitä, että en osaa kirjoittaa, eikä esseekoe voi millään mennä hyvin. Vaikka yritän olla aika rennolla asenteella noiden kirjoitusten kanssa, niin silti suoni päässäni meinaa poksahtaa aina, kun ajattelen lukemista. Ja äidinkieli on vielä näistä stressinaiheista pienin, vaikkei välttämättä uskoisi... Kun nuo kirjoitukset vain menisivät ohi, niin mulla olisi muutakin kirjoitettavaa, kun tää ainainen valitus siitä, etten osaa ruotsia.

Tänään tuli opintotuki, ja sen kunniaksi päätin pistää H&M:lle tilauksen, kun aletuotteet ovat niin mukavan halpoja. Tilasin tosin kuukausilaskulla, ja se tulee vasta tämän kuun lopussa, joten tämänpäiväisestä opintotuesta ei ole oikeastaan mitään hyötyä. Ajattelin nyt kuitenkin kokeilla onneani noiden aletuotteiden kanssa. Tunika oli 9,95e, neuletakki 12,95e ja mekko 9,95e. Tuo mekko muuten hävisi koko sivustolta ostoni jälkeen, meninköhän ostamaan viimeisen? 8--D Tai sitten se lagaa.
Eilen surffailin myös Dorothy Perkinsillä ja huomasin tuon överisuloisen violetin rusettipannan. Suu suunnilleen loksahti auki, kun spottasin hinnan. 1 punta. 1 punta? Miten noin suloinen ilmestys voi maksaa vain yhden punnan? Tuntui sitten säälittävältä tilata ulkomailta asti yhdellä punnalla, joten napsautin ostoskoriin myös tuon mustavalkoisen pannan, mikä maksoikin sitten 9 puntaa enemmän.Toivottavasti tuo rusetti on noin iso, kuin kuvassa. Mulla ei ole vielä yhtäkään oikeasti isoa rusettia.

Ja äiti vielä oli niin ihana, että kun jouduin maksamaan sen luottokortilla kun mulla ei ole omaa, niin se sanoi, ettei mun tarvitse maksaa sille takaisin. Tuli jotenkin tosi kiva olo, vaikka äiti muutenkin antaa mulle rahaa yleensä kun tarvitsen sitä. Yritän kuitenkin kustantaa nää vaateostokset itse (paino sanalla yritän), koska ne ei ole sama asia kuin esim. ruoka. Musta tuntuu joskus, että tää perhe on vararikossa mun takia...
Ja tuosta vararikosta hyvänä aasinsiltana takaisin mun opintotukeen. Maksoin sillä mun Animalian jäsenmaksun, ja maksoin myös osan veloistani Sannalle, joten ei siitä kyllä kovin paljoa jäänyt käteen. Yritän nyt kumminkin säästää nuo loput sunnuntaille, kun mennään Cosplay Gaalaan. Ja vaikken sieltä mitään ostaisikaan, niin tarvitseehan junalippuihin rahaa.

Penkkareihin on enää tasan kaksi viikkoa. Aika on mennyt ihan tajuttoman nopeasti. Kohta alkaa oikeasti olla tosi kyseessä kaikkien kirjoitusten ja hakujen ja sellaisten kanssa. Tuntuu jotenkin karmivalta, etten tiedä tällä hetkellä, mitä teen ja missä olen ensi syksynä. Koskaan ennen ei oo tuntunut tältä. Se on pelottavaa.
Lähetin tänään (kuvainnollisen) läjän työhakemuksia netin kautta, pitäisi vielä tulostaa muutama hakemus, mitkä pitää lähettää postissa. Nyt vaan sormet ja varpaat ristiin, että tosissaan saisin töitä. Alkaa pikkuhiljaa ahdistaa, kun vien kaikki äidin rahat. :--D

Nyt voisin harkita ruokaa, Housea ja ruotsin lukemista. Ja psykologian esseekin pitäisi kirjoittaa loppuun. Tästä tulee pitkä ilta. Onneksi huomenna on perjantai.

keskiviikko 3. helmikuuta 2010

take a step before you leap, into the colours that you seek

Surffailin tuossa Google Analyticsissa ihan omaksi ilokseni, ja löysin kohdan 'avainsanat'. Niistä siis näkee, millä hakusanoilla on Googlen kautta blogiini eksytty. (Ja sitten tajusin vähän ajan päästä, että Maria on juuri vähän aikaa sitten kirjoittanut blogissaan samasta asiasta.)
Eniten ihmetystä ja naurua tuottivat kulmakarvahöylä, "lidlin kuumemittari" (siis mitä? :---D), irc plop (o___o), japaniernu blogspot (tälle hajosin kyllä aika lahjakkaasti..), kajaali leviää ja matka 2010 bb sauli. Muita olivat mm. eri väännökset blogini nimestä, vanhojentanssikengät, alkoholikäyminen työselostus (joku on ollut skarppina tekemässä koulutehtäviään ja sillein...), ampiaisfobia, elle lehti, kirjoituskyvyttömyys, krueger kiinanharjakoira, lily loveless blogspot, plöt etcetc. Näillä mennään sitten.

Vietin eilisen ruotsin preliminäärikokeessa ja terveystiedon valmistelutunnilla. Iltapäivällä luin psykologiaa ja yritin väsätä vihoviimeistä psykan esseetä. Kimin äiti kävi tuomassa osan mun ja äidin Oriflamen tilauksesta, äidille tuli ainakin kuusi purkkia rasvoja ja shampoita, ja mulle tuli yksi vaivainen puhdistusmaito. :---D Yleensä se on toisinpäin. Tilasin mä muutamat meikitkin, tulevat kai sitten myöhemmin. 8)


Sanna soitti sitten myöhemmin ja lähdin sen kanssa käymään kaupoilla. Mun piti ostaa Tiimarista kehyksiä kehittämilleni valokuville, mutten ollut ajatellut kaikkea ihan loppuun asti. Olisi ehkä pitänyt miettiä ennen kauppaan menoa, mitä valokuvia aion kehystää... My bad. Tuhlasin kuitenkin äidin antamat 20 euroa ja vein myös Sannan vararikkoon. Onneksi opintotuki pelastaa mut huomenna velkakierteeltä.

Ostin ruotsinkielisen Ellen ja uusimman Salapoliisi Conanin Prismasta (Oon ihan liian koukuttunut koko mangaan, aloin lukea sarjaa suunnilleen pokkarin numero yhdeksän kohdalla, ja tuo kantaakin sitten numeroa 58. Metsästin jossain vaiheessa aikaisemmatkin osat käsiini, ja kyllähän mulla tuon koko sarja komeilee tuolla hyllyssä. Tuo onkin ainoa manga, mitä luen suomeksi. Luin mä joskus yläasteella joitain muitakin, mutta ne eivät vaan iske niin hyvin. Tuntuu mukavammalta lukea englanniksi.), sekä Housen kakkostuokkarin Citymarketista. Tai tuon Housen oikeastaan Sanna osti, kun multa loppui rahat kesken. Nyyh.

Sain mä sentään yhden kehyksen ostettua yhtä Turbon♥ kuvaa varten. Nyt se katselee seinäni lisäksi mua nappisilmillään yöpöydältäni. 8-)

Tänään mulla on ollut vapaapäivä. Sanna oli meillä ja me tehtiin (tai oikeastaan se teki) hyvää kanateriyakikastiketta ja riisiä. Sanna lähti tuossa kolmen aikaan töihin, ja mä olenkin sitten loppupäivän vain istuskellut, dataillut ja käynyt kaupassa.

Mä voisin kyllä nyt lähteä lueskelemaan ruotsia, lukuaikatauluni mukaan Kanal Ett on tänään uhrina. Tekstitaidon kokeeseen ja ruotsin kuunteluun on pelottavan vähän aikaa. Hyrr.

ps. Saatiin tuossa eilen sähköpostilla linkkinä muutamia kuvia meidän pikkuherran pentueesta, voi herranjestas miten ylisuloisia ne ovat! Pikkuiset ovat näissä yhden vuorokauden ikäisiä.

Vaaleat ovat tyttöjä ja mustanruskeat poikia. Yksi noista urospienokaisista tulee olemaan meidän! ♥ Hiihtolomalla päästään niitä katsomaan ihan livenä, ja sitten vasta päätetään, että mikä niistä otetaan. Äidillä on kylläkin jo omat mielipiteensä, mutta paras on kuitenkin nähdä karvakääröt ensin, ennen kuin tekee mitään päätöksiä. En malta odottaa, että pääsen silittelemään suloisuuksia. :--)

maanantai 1. helmikuuta 2010

me happee

Nyt on superkiva fiilis, sillä

1) Au revoir Finlande, salut France! Pariisiin 19.4.-23.4.! ♥ Voisin viljellä tähän niin paljon sydämiä, että kone huutaa erroria. Mutta mä olen niin iloinen! Oon haaveillut matkasta Pariisiin niin kauan kuin voin muistaa. Pitäisi ehkä harkita alkeisranskani kertaamista, olisi ihan mukava osata edes jotain. Est-ce que vous voulez des pailles on ainoa asia, mitä osaan sanoa ranskaksi. Köyhää.
... mutta anygays, Louvre, la tour Eiffel,  Notre Dame, Arc de Triomphe, Sacré-Coeur, Musée d'Orsay, Centre Georges Pompidou ja mahdollisesti Disneyland Paris, here I come! ♥

2) Meidän ihana koiranpentumme on syntynyt! Viime yönä australianterrieri Lotta synnytti seitsemän pientä karvakääröä, joista kolme oli poikia. Ja yksi näistä kolmesta tulee olemaan meidän pieni rakkaamme. Voisin oikeasti pomppia ilosta joka suuntaan. 8) Täällä on niin tyhjää ilman koiraa. Tottakai mä tulen ikävöimään Turboa aina, mutta parempi on kuitenkin jatkaa elämäänsä, kuin jäädä paikalleen märehtimään.
Kolmisen viikon kuluttua päästään katselemaan koiranpentuja, ja valitsemaan, mikä niistä vaikuttaa sellaiselta, joka sopisi meille. Hihii.

wish i had brains

Suoritin viime yönä n. kello kolmen aikaan pientä pohdiskelua Simpsoneiden koomaamisen lomassa.

Ihminen voi olla kiinnostunut muodista olematta itse muodikas.
Mallitoimistoja pitävät ihmiset ovat useimmiten itse suhteellisen kaukana mallin ulkonäöstä. (En yleistä, tämä on vain huomio.)
Ihminen voi olla kiinnostunut taiteesta olematta kuitenkaan taiteilija. Ei tarvitse omata minkäänlaisia taitelijankykyjä.
Nätit ihmiset valittavat usein eniten ulkonäöstään.
Kirjan lukemisessa ei ole mitään järkeä, jos lukee sitä vain lukemisen vuoksi.
Olen tähän mennessä törmännyt vasta yhteen blogiin (omani ja Sannan blogin lisäksi siis), jonka kirjoittaja on ei-hetero.
Vaikka toisin väitetään, se on usein ennemmin määrä kuin laatu.
Voiko ihminen olla tyylibloggaaja jos ei omista sataa paria kenkiä, eikä halua kävellä koroilla?

Kun nousin aamulla ylös, menin peilin eteen ja hymyilin itselleni. Tuli heti parempi olo.

Huomenna ruotsin preliminääri. Jag talar inte svenska.

ps. kummallisista jutuista vähemmän kummallisiin, tsek arvonta!