insane

Lukio on syvältä.

Ei tässä mitään, pientä stressiä pukkaa päälle vain ja sellaista. Pahaa stressiä. Mutta juuri sen takia minulla on lääkkeet. Serotoniinihyökkäys, whihii!

... ja siis ihan näin selvennykseksi; mä olen ihan oikeasti kyllä ihan suurinpiirtein tervejärkinen ja tavallinen ihmisolento. Joskus vain käy näin.

Tänään menin stressilaitokseen puoli kymmeneksi, opiskelin hyvin ahkerasti psykologiaa, äidinkieltä ja ruotsia, ja pääsin kotiin viisi vaille neljä, jolloin oli jo tullut piristävän pimeää! Hyytävän kylmässä autossa istuminen oli aivan juhlaa, ja lumen peittämä takaikkuna helpotti ajamista suunnattomasti (joo ok, jotkut joutuivat kävelemään ja mulla olisi ollut harja).

Puin päälleni aamulla vain yhdet leggingsit autuaan tietämättömänä suuresta pakkaslukemasta. Pärjäsi tuolla kuitenkin jotenkuten, kun ei tarvinnut pomppia ulkona.

Nyt mun tekisi suuresti mieli jotakin epäterveellistä mässytettävää, ja harkitsen kovasti kauppaan lähtemistä. Kuitenkin mua kylmää ajatuskin siitä, että joutuisin olemaan ulkoilmassa matkalla autotalliin ja matkalla parkkipaikalta sisälle kauppaan. Hrr. Voisi kai sitä kuitenkin käväistä, ennen kuin kaupat menevät kiinni.
Sitten pitäsikin hihkaisten paneutua psykologian syövereihin. Can't wait!

t: kaksoisleukainen silmälasiolento

ps. Aina ei voi olla normaali päivä.