torstai 19. marraskuuta 2009

the world isn't all black and white

On jotenkin todella pelottavan sekainen olo, etten vain olisi tulossa kipeäksi. Tämä keuhkojarepivä yskä kyllä saattaisi vähän kieliä siitä, mutta oletettavasti noita muitakin oireita pitäisi olla. Ajattelin jo tänään, että perkele jos saan sen possun, juuri kun koeviikko alkaa. En edes epäilisi yhtään, vastustuskykyni kun on niin pohjasakkaa kuin olla voi.
Ehkä juuri tästä puolikipeydestä johtuen olen ollut täysin mielikuvituksettomalla tuulella jo pitkän aikaa. Voin ehkä osittain syyttää tuota pimeyttäkin, mutta ei omatuntoni kykene asettamaan kaikkea pimeyden vastuulle, joku osa minusta nimittäin vieläkin rakastaa pimeitä syys(talvi)iltoja. Tällä hetkellä suhtaudun kuitenkin hyvin maanisdepressiivisesti tähän vuodenaikaan. Ehkä se tästä vielä tasoittuu.


Tein tänään kaikesta inspiraatiottomuudesta huolimatta Erittäin Tärkeän Päätöksen. Päätöksen tekoon olisi toki ollut vielä parisen kuukautta aikaa, mutta epävarmuus on jotain, mitä en vain voi sietää. Varsinkaan omaan tulevaisuuteen liittyvä epävarmuus. (Milloin tulevaisuus ei ole epävarmaa? Haloo aivot...) Tein päätöksen siitä, mihin jatko-opiskelupaikkaan aion hakea. Olen todella ylpeä itsestäni, päätösten teko - niin isojen kuin pienienkin asioiden kanssa - on minulle ylitsepääsemättömän vaikeaa. Nyt se on (vielä ainakin näillä näkymin, katsotaan kuinka monta järkevää älynväläystä ehdin saada tulevien kuukausien aikana) kuitenkin selvä: yliopisto on se paikka, minne haluan. Siitäkin huolimatta, että olen ollut hätää kärsimässä lukiossa, niin valitsen mielummin yliopiston, kuin ammattikorkeakoulun. Samaa koulutusalaa olisi ollut molemmissa paikoissa, mutta pitkällisen pohdinnan tuloksena päätin kuitenkin, että yliopistosta voin tähdätä paremmin sinne, mihin haluan. Tarkemmin sanottuna aion siis lähteä opiskelemaan sosiaaliantropologiaa, sosiaalipolitiikkaa tai sosiaalipsykologiaa. Sosiologia ja sosiaalityö ovat vielä mietinnän alla, mutta eivät nekään poissuljettuja. Ajatustyö on toki vielä kesken, mutta tämänkin päätöksen aikaansaanti tuntuu jo suurelta voitolta. 8) (Jos jollain on näiden aineiden opiskelusta jotain kokemusta/kerrottavaa, niin kuulisin mielelläni!)


Loppukevennykseksi eilisen ja tämän päivän rytkyt, jotka ovat kuin luovuuden riemuvoitto (not):



En ole tosiaankaan ollut edustavimmillani pariin päivään, siksi Miran pandapehmolelun naama joutui hyväksikäytetyksi.
♥ Kasettikaulakoru Spiritstore
♥ Paita GT
♥ Farkkuleggarit KappAhl
+ ihanat vaaleanpunaiset korvikset Glitteristä, jotka eivät pandan vuoksi näy.

Ja jos ihmettelette, miksi en näy kuvistani reisistä alaspäin, siihen on muutamakin syy. Ensinnäkin se, etten ole löytänyt vielä sopivaa kuvauspaikkaa/perheessäni ei ole yhtäkään sellaista henkilöä, joka olisi kuullut sellaisesta maagisesta asiasta, kuin kuvan rajaaminen, joten yleisesti tähtäys menee suunnilleen minne sattuu. Eikä kukaan perheenjäseneni myöskään osaa käyttää kameraani. Niin, ja vielä se, että yleensä reisistä alaspäin ei ole yleensä muuta näytettävää, kuin mustat leggingsit, tässä tapauksessa farkkuiset sellaiset. Housuvarastonikin on lähinnä mustaa, joten ei siinäkään ole kovin paljoa nähtävää. 8-D





Tänäänkin aamuväsymyksessä kaapista kaivetut rätit näyttävät lähinnä sokean kirjastonhoitajan valitsemilta. (Kyllä minä yleensä oikeasti pidän vaatteistani, nyt ei ole vain ollut kovin hyvä päivä. Tai oikeastaan viikko.) Ja naama ja tukka, hrr, kuin jostain kauhugalleriasta. (En ole myöskään yleensä näin itsekriittinen, please bear me. :-D) Kuitenkin:
♥ Ruusukaulakoru syntymäpäivälahja
♥ Mekko Ellos
♥ Lörttötrikooneule Only
+ Seppälän randomleggarit


Olen minä kohta taas vedossa, kun aloitan joulufiilistelyn ja lopetan tämän summittaisen kipeilyn.
Nyt kuitenkin Salkkarit ja Euroshopperin halpiscola.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Hupsu, kaunis oot! Paljon onnea päätöksestä:D

Caroliina kirjoitti...

Haha, kiitos. 8-DD