"KONSTA, valitsen sinut!"

En tiedä nyt onko tarpeeksi aivotoimintaa minkäänlaiseen blogitekstiin, mutta tuli pakollinen tarve kirjoittaa jotain, kun edellisestä on niin pitkä aika... Istuksin yksin kotona kun vanhukset lähtivät ties minne. Sain sanoa äidille sata kertaa ennen lähtöä, että se näyttää ihan hyvältä, ja sitten laitoin isäpuolen hiukset hyvin mielenkiintoisesti. Ja nyt sitten vaan jumitan. Ajattelin jo nukkumaan käymistä, mutta ei siitä nyt mitään tule..

Jee, joulu tuli ja valitettavasti myös meni. Nyt kun näköjään ollaan jo lauantain puolella, niin voi virallisesti sanoa, että joulu on ohi. Tämä joulu oli joillain tavoin erilainen kuin muut joulut. En tiedä millä tavalla. Tuntuu vaan siltä, että olen kasvanut liian isoksi ollakseni tarpeeksi innoissani joulusta. Joulumieli oli silloin joskus liian aikaisin, ja meni sitten ohi ennen joulua. Katsoin mä lumiukon kyynelsilmin ja katseltiin koko perheen voimin joulurauhan julistusta. Paitsi että se meni yleiseksi hälinäksi kuten joka joulu, isäpuoli sääti jotain omaa ja lopulta pikkuveli ja isäpuoli painivat lattialla ja me pudistelimme äidin kanssa päitämme. Ruoka oli hyvää kuten tavallista, ja tulihan sieltä kivoja pakettejakin.


Joululahjakasa jatkui tyylikkäästi myös olohuoneen puolelle ja kulkuväylä oli sitäkin pienempi. Kyllä siinä muutamat taulut tipahteli seinältä.


Kyllähän ne lahjat veivät koko kirjoituspöydän tilan. Neljät tumput, kolmet villasukat, yksi huppari (Negative, ah.), ulkoinen lisämuisti tietokoneeseen, muutamat DVD-boksit (Aliaksia ja L-koodeja), Nintendo DS Lite (uusi rakkauteni, ah), ylimääräistä sälää DS:lle, Twilight-sarjan suomennetut osat, pikkusälää, voiteita ja suoristusrauta missä on sata eri kiharrinosaa. Unohdin varmaan taas puolet, vaikka tuossa on kuvakin apuna. Ainiin, ihanat Bamse-lakanat, olen ihan in lööv niihin.


Se on niin ihana.♥ Olen pelannut sitä Guitar Heron lomassa ihan huumassa. Raahasin sen mukaan silloinkin kun käytin koiraa lenkillä, kun en vaan halunnut erota siitä.
Koirasta puheenollen...


En nyt sanoisi, että se kamalasti tykkäsi tuosta tonttulakista, mutta iloisesti se juoksenteli ympäriinsä se päässä, availlen lahjoja hyvin väkivaltaisesti, meinaten tuhota jopa osan mun lahjoistani.
Ostettiin isäpuolen kanssa äidille pulju.netistä ihana puhallettava ankka, johon pistettiin ilmat aattoaamuna ja laitettiin se nököttämään eteiseen odottamaan äidin heräämistä. Reaktio oli hauskaa katsottavaa.



Siinä taas armahin pikkuveljeni, joka näyttää tunkevan itsensä joka kuvaan. Tai sitten mä vaan satun heilumaan aina silloin kameran kanssa kun se on lähettyvillä...

Tuntuu kyllä aika paljon siltä, että koomaan tähän ihan kohta. Pitäisi varmaan kokeilla nukkumista, kun se on taas viime öinä mennyt siihen, että neljältä nukkumaan, yhdeltä ylös sängystä. No, onneksi huomenna, tai siis tänään, voi nukkua pitkään. Sunnuntaina sitten pitkästä aikaa bänditreenit, can't wait. Maanantaina kaveriporukalla Helsinkiin. Onneksi on tekemistä. Ja kai sitä pitäisi koulujuttujakin vääntää.
Nyt voisi tosissaan koittaa nukkumista, koirakin tuli tuohon vihjailemaan, että mitäs jos olisi nukkumaanmenoaika.